Ydinaseet | Naton ydin­ase­politiikan johtaja: Riski ydin­aseiden käyttöön Euroopassa on kasvanut

Venäjän uhittelut ja toiminta täytyy ottaa vakavasti, Naton ydinasepolitiikan johtaja Jessica Cox sanoi.

Naton ydinasepolitiikan johtaja Jessica Cox sanoo, että riski ydinaseiden käyttöön Euroopassa on kasvanut.

Cox puhui lauantaina joukolle toimittajia Helsinki Security Forumin yhteydessä.

Häneltä kysyttiin, mitä hän ajattelee presidentti Sauli Niinistön hiljattaisista kommenteista koskien ydinaseiden käytön vaaroja.

Cox viittasi siihen, kuinka Venäjän ydinaseuhittelu on lisääntynyt liittyen sen Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan. Sekä presidentti Vladimir Putin että tämän hallinnon jäsenet ovat käyttäneet eskaloivaa kieltä.

”Uskon, että astumme aikaan Euroopassa, jossa ydinaseiden käytön uhka kasvaa”, hän sanoi.

Venäjän uhittelut ja toiminta täytyy ottaa vakavasti, Cox jatkoi. Tärkeää on, että Nato pitää oman pelotteensa sellaisena, että riskeihin voidaan vastata.

Samalla Cox sanoi, ettei Nato ole havainnut Venäjän ydinaseasetelmista sellaisia muutoksia, jotka olisivat saaneet Naton huolestumaan siinä määrin, että sen omia ydinaseasetelmia olisi muutettu.

”Vaikka Venäjä uhittelee melko paljon, sen ydinaseet ovat yhä pitkälti rauhan ajan asennossa. Mutta on tärkeää muistaa, että Venäjällä on ydinaseita korkeassa valmiudessa kaiken aikaa.”

Cox sanoi myös, ettei Natossa käydä ollenkaan keskustelua Yhdysvaltojen ydinaseiden sijoittelun muuttamisesta Euroopassa.

Hän sanoo tietävänsä, että tämä on monien mielessä ja teemasta keskustellaan mediassa.

Yhdysvaltojen Eurooppaan sijoitetut ydinaseet ovat hyvällä tolalla siellä missä ne ovat, hän sanoi.

”Ei ole tarvetta muuttaa sitä, mihin ne on sijoitettu.”

Cox sanoi, että juuri nyt on tärkeää keskittyä siihen, että nykyinen ydinasepelote on uskottava, tehokas ja turvallinen. Nato keskittyy siihen. Uusia jäsenmaita ei olla nyt pyytämässä osaksi ohjelmaa.

Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Eurooppaan Naton niin sanotun ydinaseiden jako-ohjelman kautta. Aseiden sijainti ei ole julkista tietoa, mutta niitä on tiettävästi viidessä maassa.

Esimerkiksi Puola on toivonut maaperälleen ydinasetta, mutta ei ole sellaista saanut. Yhdysvaltojen vastaus oli esimerkiksi viime syksynä, ettei sillä ole suunnitelmia sijoittaa ydinaseita jäsenmaihin, jotka ovat liittyneet vuoden 1997 jälkeen.

Cox muistuttaa, että Naton jäsenmaat osallistuvat ydinaseohjelmaan vapaaehtoisesti. Samalla kyse on myös kaikkien jäsenmaiden yhteisestä päätöksestä. Maan pitää siis olla vapaaehtoinen, mutta myös muiden jäsenmaiden pitää tukea päätöksiä.

Muutoksia ei siis ole nähtävissä?

”Ei niin, että minä näkisin. Varmasti ei lyhyellä aika välillä”, Cox sanoi.