Danske Bankin, Nordean ja Osuuspankin asiantuntijat uskovat, että EKP:n kokouksessa ei kosketa korkoihin. Keskuspankki pysyy tarkkailulinjalla myös Lähi-idän kriisin suhteen.
Euroopan keskuspankki kokoontuu tänään päättämään jälleen siitä, mihin suuntaan se vie ohjauskorkojaan. Viime vuoden syksystä lähtien suunta on ollut selvä – ylöspäin.
EKP on nostanut ohjauskorkojaan jokaisessa kokouksessaan, 10 kertaa peräkkäin. Samalla ovat nousseet myös asuntovelallisten euriborit, jotka seurailevat ja ennakoivat keskuspankkiirien korkopäätöksiä.
Keskuspankin tarkoituksena on ollut korkoja nostamalla painaa villi hintojen nousu siedettäviin lukemiin. Suunnitelma toimi, euroalueen inflaatio on painunut vuoden kuluessa lähes kymmenestä prosentista reiluun neljään prosenttiin.
Samalla tämän talouskasvu on tämän matokuurin aikana hyytynyt taantuman rajoille.
Joko koronnostojen sarja viimein loppuu?
– Loppuu, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
– Odotamme, että EKP pitää korot ennallaan ja talletuskorko pysyy neljässä prosentissa. Sitä odotetaan myös markkinoilla yleisesti, joten sillä ei ole suurtakaan vaikutusta euriborien tasoon.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich jakaa Kuoppamäen näkemyksen. Koronnostojen putki päättyy.
– Jos sieltä koronnosto tulisi, se olisi iso yllätys, von Gerich sanoo.
– Edellisestä syyskuun kokouksesta saatu signaali oli selkeä, eikä mikään sen jälkeen julkaistu data tue oletusta, että keskuspankin analyysi olisi muuttunut.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi syyskuun korkopäätöstä julkistessaan, että korot ovat saavuttaneet tason, joka ”riittävän pitkään” ylläpidettynä riittää palauttamaan inflaation tavoitteeseen.
Tuo tavoite on kahden prosentin inflaatiotaso.
OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinenkään ei usko, että Lagarden näkemys olisi oleellisesti muuttunut.
– Historiallisen voimakas koronnostosykli tulee päätökseen. EKP asettuu tarkkailulinjalle ja jää seuraamaan miten jo tehdyt toimet vaikuttavat.
OP:ssa uskotaan, että korkohuippu on saavutettu ja seuraavana on vuorossa korkojen lasku. Ei kuitenkaan ihan pian. EKP ryhtyy Hännikäisen mukaan koronlaskuun vasta ensi vuoden syksyllä.
– Alun alkaen ajattelimme, että se olisi voinut tapahtua jo ensi kesänä. Mutta varsinkin pohjainflaatio on pysynyt korkealla, joten olemme lykänneet arviota eteenpäin.
Pohjainflaatio on EKP:n tarkkaan seuraama hintamittari, joka ei sisällä esimerkiksi ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska niissä on niin paljon lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Entäs Israel, Gaza ja öljyn hinta?
Suomalaisasiantuntijat luottavat siihen, että EKP:n syyskuinen näkemys on yhä voimassa. Toisaalta syyskuun jälkeen Lähi-idässä on käynnistynyt sotatila, joka laajentuessaan saattaisi johtaa energian hinnan nousuun ja kenties myös uuteen inflaatiokierteeseen.
– Nuo ovat relevantteja pohdintoja. Mutta niin kauan kuin konflikti pysyy Israelissa, sen rajoilla ja Gazassa, sen vaikutus maailmantalouteen pysyy melko vähäisenä, sanoo Dansken Kuoppamäki.
Jos esimerkiksi Iran sotkeutuisi kriisiin, se voisi vaikuttaa öljyn saatavuuteen ja energian hintaan voisi Kuoppamäen mukaan tulla uusi piikki. Hän ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että sekään saisi EKP:ta ryhtymään uusiin koronnostoihin.
Nordean von Gerich huomauttaa, ettei kriisi ole tähän mennessä merkittävästi vaikuttanut öljyn hintaan. Ja vaikka energian hinta nousisi, EKP:n selkäydinreaktio ei välttämättä olisi korkojen nosto.
Energian hinnan voimakas nousu voitaisiin tulkita inflaatioriskiksi, jollaisiin EKP on vastannut korkojen nostoilla. Toisaalta energian hinnan nousu voitaisiin tulkita myös EU:n talouden hyydyttäjäksi, mikä voisi olla peruste päinvastaisiin toimiin.
– Joku voisi argumentoida, että hinnan nousu painaa talousnäkymiä ja on siksi syy kevyempään rahapolitiikkaan, von Gerich sanoo.
Tällä hetkellä Lähi-idan kriisi on taloudellisessa mielessä vasta riski, johon EKP ei reagoi. Siihen uskoo OP:n Jari Hännikäinen.
– EKP seuraa, mihin suuntaan tilanne kehittyy ja mikä sen vaikutus on talouden suuntaan ja toisaalta hintojen kehitykseen. Tämäkin puoltaa EKP:n tarkkailulinjaa.
Yle lähettää EKP:n tiedotustilaisuuden suorana Yle Areenassa klo 15.45 alkaen. Syyskuun koronnoston perustelut voit kuunnella alta.
