”Ensimmäinen ajatus oli kauhu” – lääkäri sanoi 20-vuotiaalle Ida Lindroosille, että hän olisi vanhana hampaaton

Keväällä 2022 Ida Lindroos huomasi, että hänen kasvojensa muoto oli muuttunut. Kasvot näyttivät kulmikkaammilta ja leuka oli leveämpi kuin aiemmin. Hän tunsi ulomman puremalihaksensa eli masseter-lihaksen selkeästi.

Kovat päänsäryt pitivät Lindroosia hereillä öisin. Päivisin häntä vaivasi aivosumu. Luova ja sosiaalinen työskentely kampaamossa muuttui raskaaksi.

33-vuotias Lindroos on kärsinyt leuka- ja hammassäryistä jo kolmentoista vuoden ajan. Hän kertoo purreensa erityisesti öisin hampaitaan yhteen.

Ensimmäisen kerran Lindroos kuuli asiasta 20-vuotiaana. Jo tuolloin hammaslääkäri kertoi hänelle, että samalla menolla hampaita ei olisi vanhana enää jäljellä.

Lindroos ei ollut kuin kerran aiemmin kuullut kaveriltaan, että hän oli yöllä narskutellut hampaitaan.

Oulun yliopiston hammasprotetiikan ja kliinisen purentafysiologian professori Kirsi Sipilän mukaan purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden merkittävin taustasyy on psykososiaaliset tekijät.

Yksi syy purentaelimistön kivuille on bruksismi eli narskuttelu, jolla tarkoitetaan hampaiden tarpeetonta yhteen puremista tai muuta leuan lihastoimintaa.

Kaikille narskuttelijoille ei kuitenkaan tule kipuoireita.

Sipilä kertoo, että ahdistus, masennus ja stressioireet voivat lisätä lihasjännittyneisyyttä ja narskuttelua.

– Ihan tavallinenkin stressitila, huonounisuus, paineet ja työkuormitus voivat lisätä näitä oireita.

Usein purentaongelmista kärsivillä on taustalla psyykkistä kuormittuneisuutta, kipuherkkyyttä ja unihäiriöitä. Sipilän mukaan itse purentavirheillä on vähemmän merkitystä kipujen syntymiseen.

Purentaelimistön kivut ovat yleisimpiä 30–50-vuotiailla naisilla. Sipilän mukaan estrogeenihormoni voi lisätä kivun kokemista ja naiset myös raportoivat kipuoireistaan herkemmin.

Sipilä kertoo, että purentaelimistön kipuja esiintyy vaihtelevasti tutkimusten mukaan 5–20 prosentilla väestöstä. Ruotsalaisen väestötutkimuksen mukaan purentaelimistön kivut ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti naisilla.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) johtava johtajahammaslääkäri Krista Brander-Aalto kertoo, että purentaelimistön toimintahäiriöt ovat myös opiskelijoilla tavallisia. Myös opiskelijoiden keskuudessa vaivat ovat yleisempiä naisilla.

Brander-Aallon mukaan myös huono niskan asento voi rajoittaa alaleuan toimintaa, ja osalla ryhdin korjaaminen lievittää oireita.

Pahimmillaan leukojen ja hampaiden kivut voivat kroonistua. Professori Kirsi Sipilä kertoo, että bruksismin haittoja on myös hampaiden kuluminen. Ääritilanteissa, mutta erittäin harvoin, narskuttelu voi johtaa hampaan näkyvän osan lähes täydelliseen tuhoutumiseen.

Ida Lindroos on kolmentoista vuoden aikana kokeillut kipuihin esimerkiksi purentalihashierontaa, hammaskiskoja, osteopatiaa ja jopa parantajia.

Botoxin käyttöön on suhtauduttu ristiriitaisesti julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä. Professori Sipilä kommentoi, että botox-pistoksien käyttö purentakipuihin on lisääntynyt viime aikoina. Sipilän mukaan pistoksien pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta hyvin.

Lindroos luki ennen toimenpidettä hermostuneena kauhutarinoita pieleen menneistä botox-pistoksista. Toimenpiteestä oli kuitenkin apua, ja hän sai väliaikaisesti rentoutettua leukansa.

Pistoshoidon jälkeen hammaslääkäri myös hioi hänen takahampaitaan, jotka osuivat yhteen.

Lindroos kertoo oireiden aaltoilleen vuosien aikana. Stressaavat ajat tuntuvat myös leuoissa, ja erilaiset hoidot ovat auttaneet usein vain väliaikaisesti.

Eniten apua Lindroos kokee saaneensa omasta jokapäiväisestä korvien ja leukalihaksen hieronnasta sekä kielijumpasta. Lantiopohjanlihasten harjoittelu yllätti myös Lindroosiin.

– Totta kai se olisi kaikista helpointa kävellä vastaanotolle ongelman kanssa ja saada ratkaisu, jolla se on ohi. Turhautuminen voi tulla siitä, että kukaan muu ei voi tehdä sitä kuin sinä itse.

Lindroosin isoin oivallus oli kuitenkin ymmärtää stressaavan elämäntyylin vaikutukset kipuihin.

Viime vuoden huhtikuussa Lindroos käveli kylmään veteen Helsingin Lapinlahdella. Pistelevässä vedessä hän alkoi nauramaan helpotuksesta.

Lindroos ymmärsi, että hänen pitää rauhoittaa mielensä, jotta myös leuka rauhoittuu.

– Nykyisin yritän nähdä asiat huumorin kautta, eikä pidä ottaa elämää niin vakavasti.