Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Vajaaravitsemus kiusaa merkittävää osaa potilaista ja hidastaa parantumista – ”Ylipainoinenkin voi olla vajaaravittu”

Potilaiden ravitsemustilan arviointia tulisi parantaa sairaaloissa ja hoitolaitoksissa, ohjeistetaan uusissa ravitsemushoitosuosituksissa.

Sairaalaruokaa lautasella.
Ravitsemushoitosuosituksella ohjataan sairaaloiden sekä hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. (Kuvituskuva) Kuva: Tiina Jutila / Yle

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat uudistaneet ravitsemushoitosuositukset. Uudistaminen lähti tarpeesta, sillä edellinen versio on vuodelta 2010.

– Sen jälkeen on tullut valtavan paljon uutta tutkimustietoa, toteaa VRN:n erityisasiantuntija Soile Ruottinen.

Suosituksella ohjataan sairaaloiden sekä hoito- ja kuntoutuslaitosten ravitsemushoidon suunnittelua ja toteuttamista niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin.

Suositukset ohjaavat myös ruokapalvelujen järjestämistä, elintarvikehankintoja ja kilpailuttamista.

”Kehossa rasvaa, mutta lihasmassa heiveröistä”

Uusien ravitsemushoitosuositusten keskiöön nousee potilaiden ja asiakkaiden vajaaravitsemus.

– Vajaaravitsemus vaatii erityistä huomiota, kun väestökin vielä ikääntyy, Soile Ruottinen perustelee.

Ravitsemusterapeutit kohtaavatkin työssään vajaaravitsemuksesta kärsiviä yhtä hyvin kuin ylipainon kanssa kipuilevia.

– Kansainvälisessä vertailussa noin 30 prosenttia sairaalapotilaista on vajaaravittuja. Riski on suuri myös ikäihmisten palveluissa, 20–30 prosentin luokkaa, sanoo Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava ravitsemusterapeutti Soili Alanne.

Alanne on ollut mukana moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä, joka on päivittänyt ravitsemushoitosuositukset.

– Myös ylipainoinen henkilö voi olla vajaaravittu. Kehossa on rasvaa, mutta se lihasmassa on hyvin heiveröinen.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti Soili Alanne.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtava ravitsemusterapeutti Soili Alanne toivoo, että potilaiden ravitsemustila huomioitaisiin systemaattisesti hoidon eri vaiheissa ja että jokainen asiakastyössä työskentelevä kantaisi siitä oman vastuunsa. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Proteiinit unohtuvat

Ikäihmisten vajaaravitsemus johtuu usein muistisairaudesta tai yksinäisyydestä, joka voi johtaa vajaaravitsemukseen. Joskus vajaaravitsemuksen taustalla on taloudellisia huolia.

– Silloin ei tule ostettua proteiinipitoista ruokaa, vaan se jää enemmänkin sinne leipä–pulla-puolelle, Soili Alanne vertaa.

Työikäisillä vajaaravitsemukseen johtavat erilaiset sairaudet ja niistä johtuvat oireet, jotka nakertavat ruokahalua. Syömishäiriöt selittävät usein lasten ja nuorten vajaaravitsemusta.

Käsi ojentaa ottimilla otettua leipää lautasella vanhukselle.
Muistisairaudet, yksinäisyys tai vaikka taloudelliset huolet vaikuttavat ruokavalioon, joka joskus jää leivän ja pullan syömiseksi monipuolisten aterioiden sijaan. (Kuvituskuva) Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Potilaiden vajaaravitsemus lisää komplikaatioiden riskiä ja hidastaa toipumista, mikä puolestaan lisää hoitohenkilöstön työmäärää ja pidentää hoitoaikoja.

– Jos potilas tulee esimerkiksi leikkaukseen huonolla ravitsemuksella, toipumiseen voi mennä useampi viikko enemmän kuin normaalitilanteessa, Alanne arvioi.

Ennaltaehkäisy vähentää kustannuksia

Uudet ravitsemussuositukset korostavat ravitsemushoidon ennalta ehkäisevää roolia. Suosituksissa tuodaan uutena asian esille ravitsemushoidon kustannusvaikutukset.

– Rahahan on päättäjille tärkeä asia. Suosituksissa kerromme, miten oikealla ravitsemushoidolla säästetään kustannuksissa, kun toipuminen ja paraneminen nopeutuvat ja potilaiden elämänlaatu paranee, sanoo neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Soili Alanne kertoo, että Suomessa arvioitiin vuonna 2019 vajaaravitsemuksen tuovan 600 mljoonan euron lisäkustannukset. Arvio pohjautuu Hollannissa tehtyihin selvityksiin.

Kehittämissuunnittelija Riikka Suorajärvi-Bron Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta myöntää, että maakunnan väestön ravitsemusterveyden edistäminen on vielä monilta osin alkutekijöissään.

– Sama tilanne on varmasti juuri toimintansa aloittaneilla muillakin hyvinvointialueilla. Etelä-Pohjanmaalla olemme käynnistämässä juuri alueellista verkostoa.

Kuvassa Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä vasemmalla, Soile Ruottinen valtion ravitsemusneuvottelukunnasta ja Riikka Suorajärvi-Bron Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Sirpa Sarlio sosiaali- ja terveysministeriöstä (vas.), Soile Ruottinen valtion ravitsemusneuvottelukunnasta ja Riikka Suorajärvi-Bron Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta järjestivät eteläpohjalaisille koulutusta uusista ravitsemushoitosuosituksista. Kuva: Päivi Rautanen / Yle

Ministeriön Sirpa Sarlio antaa eteläpohjalaisille kehuja siitä, että hyvinvointialueen seitsemästä ravitsemusterapeutista yksi keskittyy pelkästään ravitsemusterveyden edistämistyöhön.

Sarlion mukaan iso osa ravitsemukseen liittyvistä ongelmista olisi ennaltaehkäistävissä sen sijaan, että niitä hoidetaan erikoissairaanhoidossa.

– Säästäisimme ihmisten terveyttä, energiaa, aikaa ja kustannuksia, jos ravitsemusasiatkin huomioitaisiin jo perustasolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtion ravitsemusneuvottelukunta järjestävät jokaisella hyvinvointialueella sote-ammattilaisille koulutustilaisuuden uusista suosituksista. Kierros alkoi tänään keskiviikkona Seinäjoelta.

Myös kansalaisille suunnattuja ravitsemussuosituksia ollaan päivittämässä. Uudet ravitsemussuositukset julkaistaan vuoden kuluttua.