Tavalliselle Airbnb-asiakkalle ei tule seuraamuksia majoittumisesta huoneistoon, vaikka sitä ei kaupungin mukaan saisi käyttää ammattimaiseen majoituspalvelun tarjoamiseen.
Eri puolilla Suomea kaupungit ovat puuttuneet siihen, että joissain asunnoissa on Airbnb-toimintaa tai muuta lyhytaikaista vuokraamista, vaikka asunnoissa ei asu kukaan.
Tässä jutussa kerrotaan, mistä on kyse ja ennen kaikkea mitä tämä tarkoittaa tavalliselle majoittujalle, joka käyttää esimerkiksi Airbnb:n ja Bookingin kaltaisia lyhytaikaista majoitusta tarjoavia alustapalveluita.
Milloin lyhytaikainen majoitustoiminta on sallittua, milloin ei?
Airbnb:n alkuperäinen tarkoitus oli, että ihmiset voisivat tarjota omia vakituisia asuntojaan myös majoituskäyttöön.
Monet majoittajat eivät kuitenkaan asu huoneistoissa, vaan niitä vuokrataan bisnesmielessä. Juuri tällaiset ammattimaiset Airbnb-kohteet tavallisissa kerrostaloissa ovat sellaisia, joihin monet kaupungit ovat puuttuneet.
Rakennuksen käyttötarkoitus määritellään asemakaavassa. Jos se on kaavassa merkitty asuintaloksi, siinä ei saisi olla ammattimaista majoitustoimintaa. Se, onko majoittaminen ammattimaista vai ei, määritellään esimerkiksi sen perusteella, onko asunnolla vakituista asukasta.
Kaupungit ovat puuttuneet ammattimaiseen toimintaan erityisesti niissä taloyhtiöissä, joissa lyhytaikaisessa majoituksessa olevia asuntoja on paljon. Kaupungit soveltavat samoja lakeja ja osin sääntöjäkin, mutta niillä voi olla keskenään hieman erilaisia puuttumiskynnyksiä.
Varsinkin Oulu on kerännyt mainetta tiukasta puuttumisestaan. Se on asettanut yhdelle taloyhtiölle 30 000 euron uhkasakon ja on harkinnut asettavansa muillekin taloyhtiöille vastaavia, jos ne eivät puutu lyhytaikaiseen vuokraamiseen.
Miksi tavallisessa talossa ei saa olla ammattimaista majoitustoimintaa?
Jos talo on kaavoitettu asuinkäyttöön, sitä koskevat erilaiset määräykset kuin majoituskäyttöön kaavoitettua taloa. Esimerkiksi hotellirakennuksen täytyy täyttää tietyt määräykset ilmanvaihdosta ja hätäpoistumisteistä.
Voi siis ajatella, että tasavertaisuuden ja turvallisuuden kannalta on ongelmallista, jos säännöt koskevat vain osaa majoitusta tarjoavista toimijoista.
Toisaalta tavallisessa taloyhtiössä ihmiset ovat muuttaneet nimenomaan asuintaloon. Monia asukkaita naapuriasuntojen lyhytmajoitustoiminta voi häiritä, koska siihen saattaa liittyä esimerkiksi melua.
Poistuvatko ammattimaisesti vuokratut kohteet kaupunkien puuttumisen takia?
Ainakaan lyhyellä aikavälillä kaupunkien puuttuminen ei saane ammattimaisia Airbnb-vuokraajia lopettamaan. Kaupunkien uhkasakoista voi nimittäin valittaa hallinto-oikeuteen eikä niitä tarvitse maksaa oikeusprosessin aikana.
Esimerkiksi Oulussa Airbnb-majoitusta on edelleen tarjolla Oulun Asematorni I:ssä, joka sai uhkasakon huhtikuussa. Sakosta on valitettu hallinto-oikeuteen, ja sen takia Oulu on jättänyt pöydälle muillekin taloyhtiöille kaavaillut uhkasakot.
Pohjois-Suomen hallinto-oikeudesta kerrotaan, että ratkaisu Asematorni I:n uhkasakoista pyritään saamaan kesään 2024 mennessä. Siihen asti majoitustoiminta voi siis jatkua entisellään eikä sakko mene maksuun.
On mahdollista, että hallinto-oikeudenkin päätöksestä valitetaan, jolloin uhkasakon täytäntöönpano siirtyy yhä.
Taloyhtiöt voivat myös hakea kaavamuutosta, joka mahdollistaisi talon käyttämisen muuhunkin kuin asuinkäyttöön. Asematorni I aikoo hakea kaavamuutosta. Prosessi ei kuitenkaan ole yksinkertainen tai nopea ja voi helposti tyssätä esimerkiksi osan osakkaista vastustukseen.
On mahdollista, että Airbnb:tä ja muuta lyhytaikaista vuokraamista koskeva lainsäädäntö myös uudistuu lähivuosina, sillä hallitus valmistelee uudistuksia (Kaleva). Hallitusohjelmaa on kuitenkin kirjattu, että lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset halutaan varmistaa jatkossakin.
Pitääkö majoittujan varmistaa, onko majoittuminen myös kaupungille ok?
Majoittujalla ei ole mitään velvollisuutta huolehtia, onko hänen majapaikkansa kaupungin mielestä sallittu vai kielletty Airbnb-asunto. Kaikki rangaistukset kohdistuvat majoittajaan tai taloyhtiöön, majoittujalle ei voi tulla rangaistusta siitä, että hän majoittuu asunnossa, jota tarjotaan majoittumiseen ammattimaisesti vastoin kaavaa.
Tavallisen majoittujan kannalta isoin riski on silloin, jos majoitus on varattu pitkän ajan päähän ja majoittaja peruu sen.
Näin voi käydä, jos oikeusprosessi ehtii tulla päätökseen ja oikeus päätyy siihen, että taloyhtiölle tai majoittajalle voi asettaa uhkasakkoja. Tällöin moni majoittaja luultavasti lopettaa, koska sakkojen maksu tulisi liian kalliiksi.
Jutussa on käytetty muun muassa seuraavia lähteitä: Isännöintiliiton johtavan asiantuntijan Jenni Valkaman haastattelu, Tampereen kaupungin verkkosivut, Oulun Asematorni I:n hallituksen puheenjohtajan Janne Hietalan haastattelu.
Pitäisikö kaupunkien puuttua hanakammin ammattimaisesti vuokrattuihin Airbnb-asuntoihin? Vai antaa toiminnan jatkua nykyisellään? Voit osallistua keskusteluun 1.10. kello 23:een asti.
