Mari Manninen HS
Peking
Japanilaisilla ei ole ollut järin mukavaa Kiinan Hangzhoussa pidettävissä Aasian kisoissa. Ne ovat neljän vuoden välein järjestettävät jättikilpailut, joihin osallistuu nyt noin 12 000 urheilijaa.
Kun Japanin lentopallojoukkue pelasi Kiinaa vastaan, Japanin huonoilla hetkillä kisanjärjestäjät soittivat kiinankielistä pop-laulua, jonka tarttuvassa kertosäkeessä sanotaan ”tuntuu hiton hyvältä”. Japani hävisi.
Kun japanilaiset hävisivät iranilaisille pöytätenniksessä, yksi japanilaispelaaja selitti otteensa lipsuneen, koska kiinalaisyleisö hurrasi Iranille niin kovasti.
Kiinalaispelaajat juhlivat onnistumistaan Japania vastaan pelatussa lentopallon välieräottelussa maanantaina. Kuva: Zhu Zheng / Xinhua
Kiina on pyrkinyt lakaisemaan lähialueidensa kiistat näkyviltä Hangzhoun kisoista ja korostamaan kiinalaista ja alueen ystävyyttä. Kisojen tunnuslause on Sydämet yhdessä.
Silti kärkäs ulkopolitiikka ja kansan sitä usein myötäilevät tunnot ovat olleet monin tavoin läsnä Hangzhoussa ja Kiinan sosiaalisessa mediassa.
Kiinassa on pitkäikäinen ja laajalle kansaan levinnyt Japanin-vastainen mieliala. Sen juuret ovat toisessa maailmansodassa, jonka aikana Japanin miehitysjoukot kohtelivat kiinalaisia hirvittävän julmasti. Japanin-vastaisuutta ruokitaan Kiinan valtion propagandassa.
Uusin isohko kiista maiden välillä syntyi elokuussa, mikä on luultavasti nostanut taas pintaan kansallismielisiä tunteita Kiinassa. Kiina kielsi japanilaisten merenelävien tuonnin Kiinaan, koska Japani laskee Fukusiman ydinvoimalan alueelle varastoitua vettä mereen.
Avajaisissa Japani sai vaisun vastaanoton yleisöltä, mutta Taiwanin eli kisoissa Taipein joukkue sai suuret hurraukset. Yleisö huusi: ”Palatkaa kotiin! Palatkaa kotiin!”
Taiwan on käytännössä itsenäinen valtio, mutta Kiinan silmissä se on osa Kiinaa, kapinoiva maakunta, jonka se haluaa vielä joskus ”palaavan” Kiinan yhteyteen. Ykköstavoite on, että taiwanilaiset tekisivät tällaisen liikkeen omasta halustaan. Manner-Kiinan kansalaiset tuntuvat pitkälti jakavan johtajiensa toiveen.
Kiinan näkemys on myös syy siihen, että taiwanilaiset esiintyvät näissäkin kisoissa nimellä Kiinalainen Taipei, eivätkä he voi käyttää omaa lippuaan.
Taiwanilaispelaajat juhlivat Kiinalaisen Taipein -joukkueena pöytätenniksen joukkuehopeamitaleitaan Hangzhoussa tiistaina. Kuva: Dylan Martinez / Reuters
Kiina ei ole sulkenut pois mahdollisuutta, että se joskus ottaisi Taiwanin haltuunsa väkisin. Kisojen allakin Kiina jatkoi uhitteluaan jatkuvilla sotakoneiden lentelyillä Taiwanin lähialueilla.
Kisojen avajaisia seurasi myös valtionvierailulla ollut Syyrian presidentti Bashar al Assad. Al Assadia pidetään länsimaissa julmana paaria-hallitsijana, mutta Kiina on näyttänyt hänelle tukeaan Syyrian sodankin aikana.
Kiinan sosiaalisessa mediassa al Assadin puolisoa Asmaa on ylistetty älykkyydestä ja kauneudesta. Hän on taustaltaan korkeasti koulutettu Britannian kansalainen. Somessa monet kiinalaisnaiset kutsuvat häntä Aavikon ruusuksi ja Syyrian Dianaksi.
Al Assadia syytetään maailmalla hirvittävistä omiin kansalaisiin kohdistuneista raakuuksista, mutta se ei näytä olevan Kiinassa yleistä tietoa.
Kiinalaismedia on ohittanut lyhyin kuittauksin sen, että kolme intialaista urheilijaa ei päässyt Aasian kisoihin. He asuvat Intiassa rajaseudulla, jota myös Kiina pitää omanaan.
Tapauksesta on kahdenlaista tietoa: Yhden väitteen mukaan Kiina antoi heille viisumin, jota Intia ei hyväksy. Toisen väitteen mukaan urheilijat eivät saaneet viisumia ollenkaan.
Kuukautta ennen kisoja Kiina julkaisi uuden kansallisen karttansa, jossa se piirsi kiistellyt alueet itselleen. Samoin Kiina omi kartallaan Etelä-Kiinan meren jo pitkään kiistanalaisina olleet alueet.
Kisojen aikaankin Kiina ja Filippiinit ovat nahistelleet konkreettisesti merialueella sen käytöstä. Kiina kiinnitti sinne puomin, joka häiritsi filippiiniläisiä kalastajia. Filippiinit kertoi myöhemmin irrottaneensa puomin.
Japanin Yosuke Watanuki pelaamassa Aasian kisojen tennisturnauksen välieräottelussa torstaina. Kuva: Kyodonews / Zuma
