Ukrainan vastahyökkäystoiminta on kuitenkin onnistunut Mustallamerellä, mitä voidaan pitää yllätyksenä. Voit kuunnella Ukraina-studion podcastin HS:n sovelluksessa valitsemalla valikosta Kuuntele–Podcastit–Ukraina-studio ja lisäksi esimerkiksi Spotify-palvelussa.
Ukrainan kuukausia kestänyt vastahyökkäys ei näytä saavuttaneen tavoitteitaan, ja sen jonkinnäköinen huipennuspiste on tässä jo vaiheessa nähty. Näin arvioi Helsingin Sanomien faktantarkistaja, Ukraina-asiantuntija John Helin HS:n Ukraina-studiossa.
”Syyskuun alun jälkeen suurempaa liikettä Robotynen suunnalla [Zaporižžjan alueella Etelä-Ukrainassa] ei ole tapahtunut. Ukraina ei ole saanut mekanisoituja joukkoja toimimaan yhteistoiminnassa siten, että siellä olisi saatu jonkinlaista läpimurtoa aikaan”, hän sanoo.
Myöskään maahyökkäysten tukeminen esimerkiksi ilmasta maahan laukaistavien ohjusten avulla ei Helinin mukaan ole näyttänyt toimineen kovin hyvin.
Venäläiset ovat myös onnistuneet puolustustaisteluissaan ja estäneet Ukrainan suuren mittaluokan etenemisen.
”Tässä vaiheessa täytyy alkaa puhua jo siitä, että vastahyökkäys on epäonnistunut eikä se ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Ei edes niitä ukrainalaisten itse julkisesti asettamia minitavoitteita, esimerkiksi Tokmakin kaupungin saavuttamista.”
Ukrainalaiset ovat kuitenkin saavuttaneet menestystä erityisesti ainakin yhdellä alueella: Mustallamerellä. Merkittävää tässä on, ettei Ukrainalla ole käytännössä laivastoa lainkaan.
”[Ukraina] on onnistunut kaventamaan Venäjän toimintamahdollisuuksia Mustallamerellä merkittävästi. Se on iskenyt useita kertoja Sevastopoliin ja aiheuttanut Venäjän Mustanmeren laivastolle tappioita sekä pystynyt käytännössä ajamaan sen pois läntiseltä Mustaltamereltä.”
Siinä missä Kiovan maavastahyökkäys on päättymässä, ovat venäläiset jatkaneet Avdijivkan kaupungin saartoyrityksiä. Hyökkäystensä tukena venäläisjoukot ovat käyttäneet esimerkiksi The Kyiv Independentin mukaan kymmeniä panssarivaunuja ja muuta raskasta kalustoa.
Venäläiset eivät kuitenkaan ole onnistuneet saartamaan kaupunkia. Ukrainalaiset sotilaslähteet ovat myös julkaisseet suuren määrän videomateriaalia, jossa näkyy tuhottua venäläiskalustoa.
”Sinne on ilmeisesti lähetetty [Ukrainan] 47. prikaatista, joka osallistui muun muassa Robotynen vapauttamiseen, jonkinlainen taisteluosasto Bradley-rynnäkköpanssarivaunuja. Näyttäisi siltä, että osia muista läpimurtoon tarkoitetuista joukoista on siirretty kohti Avdijivkaa”, Helin kertoo.
Avdijivkaan on lähetetty Helinin mukaan myös Ukrainan ensimmäisen panssariprikaatin osastoja. Nämä joukot ovat todennäköisesti olleet reservissä etelärintamalla odotettua läpimurtoa varten, mutta koska sitä ei ole saavutettu, Venäjän hyökkäys on pakottanut joukkojen siirtämiseen.
HS:n pääkirjoitustoimittaja ja entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen on ollut viime päivät Ukrainassa.
"Sanoisin yleisesti, että ukrainalaiset ymmärtävät kyllä, että tämä on pitkä sota. Loppua ei kovin nopeasti ole näköpiirissä”, Niemeläinen arvioi.
Ihmiset pyrkivät hänen mukaansa elämään sodan varjossa mahdollisimman normaalisti. Ukrainalaisia huolestuttaa kuitenkin tuleva talvi ja se, miten Ukrainan infrastruktuurille käy.
Ukrainassa myös viime vuoden huhtikuussa ollut Niemeläinen panee merkille ihmisten käytöksessä tapahtuneen muutoksen.
”Tuolloin oli selvästi enemmän kuin nykyään sellaista äänekästä isänmaallisuutta. Oli esimerkiksi sellaisia tervehdyksiä, joita käytettiin. Nyt tällaista ei juurikaan kuule. Täällä aika harvoin kukaan sanoo slava ukraini tai vastaavaa.”
Vaikka puhetapa on osin muuttunut, suhtautuvat ihmiset sotaan kuitenkin Niemeläisen mukaan edelleen samalla tavalla. Ukrainalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin voittaa sota ja työntää venäläiset pois maastaan.
