Sosiaalityöntekijöiden saatavuus on ollut jo pitkään ongelma, ja uusi ohjeistus vaikeuttaa tilannetta ennestään.
Pohjalaismaakuntien hyvinvointialueilla ollaan tyrmistyneitä Valviran kesällä tekemästä linjauksesta, kuka voi jatkossa toimia sosiaalityöntekijän sijaisena.
Iso joukko nykyisiä tekijöitä poistuu rivistä, jos sijaisten työsopimuksia ei enää voi uusia nykyiseen malliin.
– Jos alkaisimme toteuttaa Valviran uutta ohjeistusta, sillä olisi katastrofaaliset vaikutukset. Olemme laskeneet, että noin 200 lastensuojelun asiakasta jäisi Etelä-Pohjanmaalla ilman palvelua, sanoo sosiaalityön professiojohtaja Tanja Penninkangas Etelä-Pohjanmaalta.
Lastensuojelu on suurin sosiaalityön osa-alue. Tämän lisäksi vammaispalveluissa ja työikäisten palveluissa on asiakkaita, jotka jäisivät ilman sosiaalityöntekijän palveluita.
– Olen todella huolestunut tilanteesta. Toivon, että Valvira ottaa vakavasti hyvinvointialue- ja sosiaalijohtajien huolen.
Muutos koskee koko maassa 521 sijaista. Sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan jopa 35 asiakasta.
– Asiakasturvallisuus vaarantuisi vakavasti. Voi vain kuvitella, miten isoa asiakasmäärää tämä koskee, sanoo Penninkangas.
Työntekijätilanne on jo valmiiksi tukala
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa ne vaativat Valviraa tarkastelemaan uudelleen tuoretta ohjeistustaan.
Lisää: Valvira tiukensi ohjeita sosiaalityöntekijän sijaistamisesta, hyvinvointialueet älähtivät: ”Vaarantaa turvallisuutta”
Sosiaalityöntekijöiden saatavuus on ollut jo pitkään ongelma, ja uusi ohjeistus vaikeuttaa tilannetta ennestään.
– Meillä on kova pula näistä tekijöistä, ei ole mistä ottaa ihmisiä tilalle. Meillä on nyt vajaa 20 tilapäisessä työsuhteessa olevaa sijaispätevää henkilöä, emmekä voisi jatkaa heidän työsuhdettaan, tuskailee Etelä-Pohjanmaan Tanja Penninkangas.
Myös Keski-Pohjanmaalla tiukentunut ohjeistus aiheuttaisi isoja ongelmia pudottamalla sijaisreservistä kymmenen henkeä eli 15 prosenttia työntekijöistä. Nytkin auki on puoli tusinaa virkaa.
Pahimmin kärsisivät lastensuojelun asiakkaat. Jonot kasvaisivat myös lapsiperheiden, aikuisten ja vammaisten palveluissa.
Sijaisen pitäisi käytännössä olla sosiaalityötä yliopistossa opiskeleva
Sijaisehtojen linjan muutos on tullut nimenomaan Valviralta.
Erikoisen tilanteesta tekee se, että sijaisen pätevyyden määrittelevä laki ei ole muuttunut.
Uuden ohjeen mukaan sosiaalityöntekijän sijaisena voi toimia sosiaalityöntekijäksi yliopistossa opiskeleva henkilö, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
Ohjeistus rajoittaa sijaisuuksien yhteispituuden opintojen aikana maksimissaan vuoteen. Se on ongelma, sillä moni yhtä aikaa opiskelee yliopistossa ja tekee töitä.
Muutos siis pakottaa takaisin koulun penkille, ja sosiaalityön asiakassuhteet katkeavat.
Meillä on kova pula näistä tekijöistä, ei ole mistä ottaa ihmisiä tilalle.
Uusi ohje pudottaa sosiaalityön vahvuudesta kokonaan pois ison joukon nyt sijaisena toimivia sosiaalityöntekijöitä.
– Avoimessa yliopistossa sosiaalityötä opiskelleet ja harjoittelut tehneet eivät enää ole sijaiskelpoisia.
He ovat usein taustaltaan esimerkiksi sosionomeja, joilla on pitkä työkokemus alalta.
– Nämä työntekijät ovat näin ollen ovat motivoituneita ja jo valmiiksi perehtyneitä työn sisältöihin, muistuttaa Tanja Penninkangas.
Päätös sijaisten palkkaamisesta vie puun ja kuoren väliin
Sijaispätevä on voitu tähän asti palkata enintään vuoden työsuhteeseen, jos pätevää hakijaa ei löydy.
Etelä-Pohjanmaan Tanja Penninkankaan mukaan nyt ollaan puun ja kuoren välissä, ja tilanne on hankala.
Hyvinvointialue tekee viime kädessä itse päätöksen tulevista rekrytointiperusteistaan.
– On mietittävä, kumpi on pienempi paha. Se, että tehtävissä on sijaispäteviä henkilöitä vai se, miten tiukasti noudatamme Valviran ohjeistusta.
Penninkankaan mukaan ohjeistuksia tulisi noudattaa, mutta ilman sijaispäteviä sosiaalityöntekijöitä ei pystytä täyttämään lainmukaisia asiakasvelvoitteita sosiaalihuollon palveluissa.
