Vähintään keskivaikeaa uniapneaa potee Suomessa 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista.
Katarina Pimiä
Kun ihminen nukahtaa, rentoutuvat myös ylähengitysteitä tukevat lihakset.
Uniapneapotilailla nämä rakenteet ovat ahtaita, ja hengitysilman virtaus voi estyä, jolloin esiintyy toistuvia hengityskatkoksia.
Suomessa uniapnea on kansantauti.
– Sen keskivaikeaa tai vaikeaa muotoa potee 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista, kertoo sisätautiylilääkäri, dosentti Jan Sundell teoksessaan Hidasta vanhenemista – Kuinka käännät kehosi kelloa taaksepäin (Docendo).
Kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Muita riskitekijöitä ovat: erilaiset rakenteelliset poikkeavuudet, tietyt keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, alkoholi, tupakointi ja raskaus.
Huomaa vähemmän tunnettu uniapnean merkki
Sundell luettelee, että uniapnean tyypillisiä yöllisiä oireita ovat levoton katkonainen uni, voimakas kuorsaus, herääminen tukehtumisen tunteeseen ja suun kuivuminen. Tavallista on myös hikoilu ja aamupäänsärky.
Lisäksi hapen puute vaikuttaa virtsanerityshormonin tuotantoon, minkä vuoksi yön aikana voikin joutua käymään vessassa useita kertoja.
Usein korostetaan kuorsausta, mutta vähemmän tunnettu uniapnean yöllinen merkki – joka koskee erityisesti naisia – on pinnallinen hengitys.
– Etenkin naisilla saattaa kuorsauksen sijaan esiintyä pinnallista, lähes huomaamatonta hengittämistä, Sundell kertoo.
Päiväaikaan uniapnean oireita ovat väsymys ja nukahtamistaipumus.
Uniapnean vuoksi yön aikana voikin joutua käymään vessassa useitakin kertoja. Kuva: Colourbox
Jo lievään tautimuotoon voi liittyä haittoja
Sundellin mukaan uniapnea on alitunnistettu ja -hoidettu sairaus. Hoitamattomana se lisää monenlaisia terveysriskejä.
– Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti, aiheuttaa eteisvärinää, aivoinfarkteja, tyypin 2 diabetesta, verenpainetautia, keskittymis- ja muistihäiriöitä ja masennusoireita sekä nostaa tapaturmariskiä, hän kirjoittaa.
Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja Tarja Saaresranta Turun yliopistollisesta keskussairaalasta huomautti aiemmin jutussamme, että jo uniapnean lievään tautimuotoon voi liittyä haittoja. Siksi sairaus olisi hyvä saada hoidettua varhaisessa vaiheessa ennen peruuttamattomia muutoksia.
– Tuoreessa meta-analyysissa tarkasteltiin yli 50 000:ta potilasta eri tutkimuksista. Tutkijat totesivat, että lieväänkin uniapneaan liittyy 20 prosenttia suurentunut verenpainetaudin riski, Saaresranta kertoi.
Verenpainetauti liittyy uniapneaan siksi, että yölliset hengityskatkokset aiheuttavat paineen vaihteluita.
– Niitä tulee, kun hengitysteitä yritetään avata nukkuessa, ja rintakehän sisäinen paine nousee. Tämä rasittaa verisuonistoa ja saattaa johtaa verenpaineen nousuun.
Toinen mahdollinen mekanismi on se, että uniapneapotilaan autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto käynnistää herkästi niin kutsutun taistele tai pakene -stressireaktion – mikä myös saattaa nostaa verenpainetta.
■ Uniapneaa tutkitaan, kun muut mahdolliset väsymystä aiheuttavat syyt kuten korkea verensokeri, on suljettu pois.
■ Diagnoosi varmistetaan ja uniapnean vaikeusaste arvioidaan unenaikaisella rekisteröinnillä, jossa selvitetään hengityskatkojen määrä.
■ Asentohoito, jossa kiinnitetään yöpaidan selkäpuolelle kova pallo, estää nukkumista selällään, mikä voi vähentää hengityskatkoja.
■ Unen aikana tapahtuvaa nielun tukkeutumista voidaan estää uniapneakiskolla.
■ Vaikeamman uniapnean hoitona voidaan käyttää CPAP-laitehoitoa, jossa hengitystiet pysyvät ylipaineen vaikutuksesta avoimina.
■ Laihdutus on tärkeä hoitokeino ylipainoisille ja liikunta kaikille potilaille.
Lähteet: Terveyskylä, Tarja Saaresranta
