Pehmeällä äänellään hurmannut Taisto Tammi oli tangolaulaja, jota Toivo Kärki piti Olavi Virran manttelinperijänä.
Kuva: Marco Lundbergin arkisto
Timo Sihvo
Husulan Suurlavalla on tungosta ja tunnelmaa kesäisenä lauantai-iltana 1970-luvun alussa. Parkkipaikalla näkyy huomiota herättävän paljon kalliimman hintaluokan autoja: Mersuja ja Volvoja, joista jotkut ovat Ruotsin rekisterissä.
Tanssiparketilla pyörii aikuisten seassa joukko lapsia. Romanit ovat tulleet perheineen katsomaan suursuosikkiaan Taisto Tammea Etelä-Kymenlaaksoon.
Tammi esiintyy lähes kotikentällään, sillä Vehkalahden Husulasta on vain 52 kilometriä Kuusankoskelle, josta kaikki alkoi.
Tangolaulaja juhli armeijasta siviiliin pääsyä komealla solmiolla. Kuva: Marco Lundbergin arkisto
1945 syntynyt Taisto Lundberg asui siskonsa Teklan ja myöhemmin myös veljensä Voiton kanssa mummonsa Rosa Hagertin hoivissa. Rosa piti lapsenlapset kurissa ja nuhteessa.
– Taisto rupesi käymään keikoilla jo 14–15-vuotiaana. Hän oli päivät töissä maalarioppilaana Pesun maalausliikkeessä ja teki illat keikkoja, Tekla Salminen, 74, kertoo.
Kappaleita nuorukainen opetteli Toivelauluvihkoista.
”
Muistaakseni Repe Helismaa nyt kumminkin keksi tuon Tammen, kun se oli iskevämpi.
Osallistuminen iskelmälaulukilpailuihin Kotkassa 1962 oli Taistolle todellinen onnenpotku. Kipparikvartetissakin laulanut Eero Väre istui tuomaristossa. Hän huomasi Taiston lahjakkuuden ja vinkkasi kuusankoskelaisesta Toivo Kärjelle.
Taisto pääsi Musiikki-Fazerin listoille. Samalla Lundbergista tuli Tammi.
– Ei kai se niin välttämätöntä olisi ollut antaa uutta nimeä sille Taisto Lundbergille, mutta muistaakseni Repe Helismaa nyt kumminkin keksi tuon Tammen, kun se oli iskevämpi, Kärki muistelee Iskelmän kultaisessa kirjassa.
Taisto Tammen siskoa Tekla Salmista ärsyttävät niin romanilaulajat kuin valkolaislaulajatkin, jotka yrittivät matkia Taiston, Olavi Virran, Reijo Taipaleen ja Kari Tapion tapaisia mestareita. Kuva: Timo Sihvo
Voisi kuvitella, että nimen Lundberg vahvalla romanikaiulla olisi ollut 60-luvun ilmapiirissä vaikutusta valintaan.
– En sanoisi, että siinä oli mitään rasismia, Tekla Salminen pohtii.
Hän esiintyi itse laulajana nimellä Tarja Tammi. Taistoa kaksi vuotta nuoremmasta Voitto Lundbergista tuli Voitto Launo.
– Ei käynyt, että olisi ollut kaksi Tammi-nimistä mieslaulajaa, mutta miulle laitettiin Tammi. Sanottiin vaan, että ota se taiteilijanimeksi.
Eikä suuri yleisö tunne Allan Isberg -nimistä laulajaakaan. Sen sijaan Markus Allan on viimeisiä edelleen esiintyviä tangon isoja nimiä. Anneli Lundbergista tuli 60-luvulla yhtä sujuvasti Anneli Sari.
Lundbergin sisarukset Voitto Launo (vas.), Tarja Tammi ja Taisto Tammi muodostivat 60-luvulla kuusankoskelaisen tangon ykkösketjun. Kuva: Marco Lundbergin arkisto
Taisto Tammen ensilevy ei ollut kuitenkaan tango, vaan amerikkalainen käännösiskelmä Rakkaus on punainen eli Roses are red.
Tango merellä räjäytti sitten pankin 1963. Levy keikkui puolisen vuotta myyntitilastojen kärjessä, joidenkin mielestä kyllästymiseen saakka. Tammen suurin hitti soi edelleen usein radiossa.
Aalto keulassa laivan
murtuu kuohussa veen
yö on pilvetön aivan
tuuli käy luoteeseen
(Tango merellä 1963)
Jos Taisto oli aikaisemmin ollut tunnettu Kuusankoskella, nyt hän oli kuuma nimi ympäri maan. Tammi valittiin 1964 suosituimmaksi mieslaulajaksi. Laila Kinnunen oli naislaulajien ykkönen.
Menestys ja hurjatahtinen keikkailu näkyivät myös entisen maalarioppilaan ansioissa. Taisto osti Kuusankosken keskustasta hulppean asunnon, josta tuli hänen itsensä, Rosa-mummon ja sisarusten koti.
Esikuvansa Olavi Virran tapaan Taisto oli myös mieltynyt amerikanrautoihin.
– Niitä ei kuvattu lehtiin, Tekla Salminen muistuttaa.
20 000 asukkaan Kuusankosken kauppalasta oli tullut yllättäen kotimaisen iskelmän Mekka.
Voikkaalla osuuskaupanhoitajana työskennellyt Eino Kantell oli perustanut ohjelmatoimisto Ajanviihteen, joka onnistui houkuttelemaan melkoisen tähtikaartin: Tamara Lundin, Esko Rahkosen, Seppo Hanskin, Anneli Sarin ja jopa uransa iltaruskoa kohti kulkeneen Virran.
Myös kaikki kolme Lundbergin sisarusta kuuluivat ”Eikan” talliin.
”
Meidän ystävyytemme syveni, ja huomasin olevani rakastunut Taistoon.
Tamara Lund tuli kesällä 1965 Kuusankoskelle vaikeissa tunnelmissa, sillä hänen sulhasensa, näyttelijä Rami Sarmasto oli kuollut helmikuussa auto-onnettomuudessa, vain yhdeksän päivää ennen parin suunniteltuja häitä.
– Hänellä oli alussa voimakkaat muistot kolarista. Se painoi selvästi, Kantell muisteli tämän artikkelin kirjoittajalle 1994.
Lund tutustui Taisto Tammeen, jota muusikkoystävät kutsuivat Tatuksi. Lundin mukaan Toivo Kärki piti Tammea Olavi Virran manttelinperijänä.
– Meidän ystävyytemme syveni, ja huomasin olevani rakastunut Taistoon. Harvoin olen tavannut ketään niin hyvänahkaista ihmistä kuin Taisto, Lund kertoi kirjassaan Lohikäärmeen pahvikulissit.
Taisto Tammelle virtasi ihailijapostia varsinkin 1960-luvulla. Ihailijat saivat laulajalta nimikirjoituksella varustetun valokuvan. Kuva: Marco Lundbergin arkisto
Tamara Lund muisteli, kuinka Rosa Hagert antoi vierailun yhteydessä hänelle kultaiset korvakorut, joita koristi tiikerinsilmäkivi.
Lund sai Rosalta lämpimän vastaanoton, toisin kuin pitkiin housuihin sonnustautunut Anneli Sari, jota mummo ei halunnut asuvalinnan vuoksi päästää asuntoon.
Tamara Lundin mukaan pari osti toisilleen ”liiton” merkiksi paksut kultaiset ranneketjut. Myöhemmin Tamara sai Taistolta vielä kultasormuksen siihen kuuluvine korvakoruineen.
Tammi kantoi kaulassaan Tamaran antamaa kultaista medaljonkia, jonka tämä oli saanut vanhemmiltaan.
– He menivät salakihloihin, Salminen mainitsee.
Lundin vanhemmat katsoivat karsaasti seurustelua.
Tamara Lund avioitui seuraavana vuonna oopperalauluja Aatos Tapalan kanssa. Yhteys Taisto Tammeen katkesi.
Pitkän linjan kouvolalainen tanssimuusikko Hannu Tiihonen muistelee ystäväänsä Taisto Tammea lämmöllä. Kuva: Timo Sihvo
– Kun oli maanantai, Taisto tuli aina amerikanraudalla ja sitten lähdettiin Myllykoskelle, josta Taisto osti vähän viinaa. Sitten ajeltiin Kouvolaan ja Voikkaalle. Siellä ajettiin hiljaa, jotta romanit näkisivät. Voikkaalla asui paljon romaneja, kouvolalainen Hannu Tiihonen, 75, kertoo. Hän on pitkän linjan tanssimuusikko.
Rumpujakin soittanut Tiihonen pääsi solistiksi kuusankoskelaisen Matti Mustosen yhtyeeseen Tammen perustettua oman bändin.
– Taisto oli tosi mahtava kundi, Tiihonen kiittelee.
Kuusankoskelta Tampereelle muuttanut Tammi säilytti vankkumattoman keikkasuosionsa, vaikka 60-luvun tangobuumi oli jo hiipunut. Yleisön lempikappaleisiin kuuluivat muun muassa Rakkauden rikkaus, Tango Sinikalle ja Erottamattomat, joka oli alun perin Esko Rahkosen bravuuri.
Mut voisin kantaa
sinut tähtien luo
voin onnen antaa
jota ei raha suo
(Rakkauden rikkaus 1964)
Taisto tapasi keikalla Kyröskosken lavalla Airi Lehtolan, jonka veli Pauli Lehtola oli varsin tunnettu tangolaulaja ja Taistonkin tuttu.
– Airi oli lavan reunassa kuuntelemassa. Taisto meni koskettamaan hänen hiuksiaan. Airi oli hyvin ylpeä nainen eikä tykännyt, mutta heistä tulikin aviopari, Tekla Salminen toteaa.
Pari vihittiin 1970 niin pienessä piirissä, ettei laulajan siskokaan tiennyt koko asiasta. Yksi toimittaja kurkki sentään häätilaisuutta naulakon takaa.
– Taisto soitti, että hän on ottanut sellaisen askeleen elämässä, että heidät on vihitty.
Airi Lehtola ja Taisto Tammi vihittiin 1970. Kuva: Tekla Salmisen arkisto
Airi oli toki käynyt aikaisemmin esittäytymässä Kuusankoskella.
Pariskunta ei saanut perheenlisäystä, vaikka näin väitetään Lundin elämäkerrassa.
– Koira heillä oli, Tekla Salminen hymähtää.
”
Hän ei ollut mennyt aikaisemmin lääkäriin, vaikka oli kai ollut jotain vaivoja.
Helmikuussa 1979 Taisto Tammi joutui Tampereen keskussairaalaan vatsavaivojensa vuoksi. Hänen aikansa oli yllättäen loppumassa.
– Se oli ohutsuolen ohitusleikkaus eli sellainen hätäleikkaus. Hän ei ollut mennyt aikaisemmin lääkäriin, vaikka oli kai ollut jotain vaivoja, Tekla Salminen tilittää.
Kertausharjoituksista kotiutunut Voitto-veli ehti matkustaa Lahdesta Tampereelle junalla ja nähdä veljensä.
– Taisto oli ihmetellyt, että mitä sie teet täällä tällaisena arkipäivänä. Voitto oli sanonut olleensa keikkareissulla eli vähän jymäytti.
Taisto menehtyi leikkauskomplikaatioihin aamuyöllä seuraavan vuorokauden puolella, 5. helmikuuta. Hän oli 33-vuotias.
– Voitto soitti miulle ja sitten Taiston vaimo. Tyttäremme oli lähtenyt kouluun. Menimme hakemaan tytön koulumatkalta. Sanoimme, että älä mene kouluun, lähdemme Tampereelle.
Taisto Tammen ja hänen veljensä Voiton hauta on Valkealan hautausmaalla. Kuva: Timo Sihvo
Taisto on haudattu Valkealan kirkkomaahan. Veli Voitto laskettiin samaan hautaan 2007.
– On monta kertaa käynyt mielessä, että mikä olisi tilanne, jos Taisto olisi vielä elossa. Varmaan hän esiintyisi, Tekla Salminen pohtii.
Voitto Lundbergin poika Marco Lundberg on jatkanut isänsä, setänsä ja tätinsä viitoittamalla tiellä laulajana. Hänet kruunattiin tangokuninkaaksi Seinäjoella 2016.
– Olen ihan pienestä asti kuullut Taiston lauluja. Aina ne ovat siinä mukana koko uran ajan menneet. Jossain vaiheessa meitä paljon verrattiinkin, Lundberg, 45, tuumii.
Vuoden 2016 tangokuningas Marco Lundberg uskoo, että tango on tuttu vielä nykypäivänkin romaninuorille, vaikka muut virtaukset ovatkin nyt muotia. Kuva: Timo Sihvo
