Vuosi sitten Lapin etelärajalla Posiolla pelättiin pikkukunnan lukion kohtaloa.
Omasta takaa Posiolla ei riittänyt niin paljoa nuoria, että lukion opiskelijamäärä olisi saatu pysymään halutulla tasolla. Kunnassa oli kuitenkin keksitty, että nuorisouupeloa voitiin paikata houkuttelemalla lukioon opiskelijoita Venäjältä.
Heitä tulikin, ja kuntaan palkattiin jopa Venäjä-koordinaattori, jonka tehtävänä oli markkinoida lukiota venäläisnuorille ja toimia heidän tukihenkilönään Suomessa.
Sitten Vladimir Putinin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen ja Venäjän suhteet jäätyivät. Posiolla pelättiin, että venäläisopiskelijoiden tulo tyssää.
Kunnalla oli tilanteeseen ratkaisu. Se hyppäsi liikemies Peter Vesterbackan yrityksen, Finest Futuren, kelkkaan. Yritys markkinoi ulkomailla suomalaista koulutusta, ja sen johdosta Suomen lukioihin on virrannut opiskelijoita.
Toiveet Posiolla olivat korkealla. Kunta ryhtyi toimiin, mutta lopputulos olikin odottamaton.
Venäläisopiskelijoiden virta Posion lukioon ei tyrehtynytkään. Jussi Korhonen
Vain venäläisiä
Posion lukion ja peruskoulun johtava rehtori Salla-Maarit Toivanen esitti viime keväänä, Finest Future -yhteistyöllä perustellen, että Venäjä-koordinaattorin virka muutetaan kansainvälisyys- ja kotouttamiskoordinaattorin toimeksi.
Kunnan hyvinvointivaliokunta hyväksyi esityksen yksimielisesti helmikuussa. Päätöksen ajankohdassa on nähtävissä symboliikkaa, sillä se nuijittiin Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän aattona.
Muutamaa kuukautta myöhemmin, syyskuussa 2023, Toivanen kertoo, että Posiolla aloitti lukio-opinnot tänä syksynä kymmenen uutta kansainvälistä opiskelijaa, ennätysmäärä.
– Olemme markkinoineet Posion lukiota somessa ja lehdissä, sekä tehneet yhteistyötä Finest Futuren kanssa. Emme ole kohdistaneet mainontaa mihinkään tiettyyn maahan, Toivanen kertoo sähköpostitse.
Finest Futuren kautta Posiolle ei tullut kuitenkaan yhtään opiskelijaa. Kaikki uudet kansainväliset opiskelijat olivat edelleen venäläisiä.
Johtava rehtori Salla-Maarit Toivanen esitteli Posion lukiota Iltalehdelle viime vuonna. Jussi Korhonen
Toisinkin kävi
Posio ei ole ainoa pieni kunta, jonka lukion opiskelijamäärää venäläisnuoret ovat kasvattaneet.
Pohjois-Karjalassa lähellä itärajaa sijaitsevan Kiteen lukiossa venäläisnuoria on nähty jo vuosia. Myös Kiteellä havahduttiin Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan mahdollisiin vaikutuksiin.
Kiteen lukion rehtori Sirpa Kostamo kertoo, että tänä syksynä lukiossa aloitti kahdeksan uutta venäläisopiskelijaa. Aikaisemmin heitä on ollut enemmän.
Kostamon mukaan Venäjän puolella ei ole viimeisen puolentoista vuoden aikana tehty minkäänlaista markkinointia. Uusien venäläisopiskelijoiden joukossa on esimerkiksi sellaisia nuoria, joilla on sukulaissuhteita alueelle ennestään.
Toisin kuin Posiolla, Kiteen lukiossa opinnot aloitti muitakin kansainvälisiä opiskelijoita kuin venäläisiä. Yksi heistä on Kiinasta, yksi Norjasta, yksi Espanjasta, yksi Ukrainasta ja seitsemän Myanmarista.
Aasialaiset ovat saapuneet Kiteelle Finest Futuren tekemän markkinoinnin ansiosta.
”Pieni lottovoitto Suomelle”
Lukioiden opiskelijamäärillä on merkitystä suorimmin opetusryhmien lukumäärään ja koulutuksenjärjestäjän saamaan rahoitukseen.
Jos opiskelijoita ei löydy, pahimmillaan edessä voi olla näivettymisen kierre, joka koskee koko seutukuntaa.
Pienellä lukiolla ei ole mahdollisuutta niin monipuoliseen opintotarjontaan kuin suuremmilla. Tämä voi heikentää lukion houkuttelevuutta ja ajaa kunnan omatkin nuoret hakemaan peruskoulun jälkeiset opit jostakin muualta.
Rehtori Sirpa Kostamon mielestä olisi tärkeää, että lukioverkko säilyisi laajana, sillä monessa kunnassa oma lukio turvaa kelpoisten aineenopettajien saamisen myös peruskoulun puolelle.
Kostamo sanoo, että kansainväliset opiskelijat eivät kuitenkaan ole eduksi pelkästään Kiteen lukiolle vaan yhteiskunnalle yleisemminkin.
– Suomessa on syntynyt lapsia aika vähän viime vuosina, eivätkä ennusteetkaan näytä kovin valoisilta.
– Näen pienenä lottovoittona Suomelle, että tänne haluaa tulla kansainvälisiä nuoria. Sitten, kun itsekin olen eläkeikäinen, niin olisi minua nuorempia ihmisiä työelämässä eikä rakas Suomemme kuihtuisi.
Kotikansainvälisyyttä ja luomusuomalaisia
Sirpa Kostamon mukaan kansainväliset opiskelijat ovat tervetulleita osallistujia myös sen vuoksi, että he avaavat näkökulmia, joita muuten lukiossa ei ehkä voitaisi tarjota.
– Pidän kotikansainvälisyyttä suurena etuna. Jos pohdiskellaan vaikkapa eettisiä kysymyksiä tai puhutaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, se ei ole vain kirjasta lukemista, kun opiskelijat voivat kertoa, kuinka asiat toimivat heidän omassa maassaan.
Kostamo sanoo, että kansainvälisyys rikastuttaa koulun arkea ja valmistaa opiskelijoita tulevaan.
– Se antaa ihan luomusuomalaisillekin uutta ajateltavaa. Kun opiskelijat lähtevät työelämään, niin fakta on, että esimerkiksi yhdessäkään suuryrityksissä ei taida olla ihan pelkästään suomalaisia työntekijöitä.
