Venäjän hyökkäyssodan esittäminen demokratian ja autoritaarisen järjestelmän kamppailuna toisiaan vastaan on ongelmallista, intialainen tutkija Ummu Salma Bava sanoo.
Olennaisinta sodassa on aluevaltaus ja kansainvälisen lain rikkominen, valtiollisen integriteetin loukkaaminen, Bava katsoo.
– Kertomus, joka esitettiin sodan sytyttyä oli se, että demokratiat ovat kerääntyneet yhteen taistelemaan hyökkääjä Venäjää vastaan, joka on autoritaarinen valtio. Sen sijaan, että olisi sanottu, että on tapahtunut alueellisen koskemattomuuden loukkaus.
Ummu Salma Bava on Euroopan-tutkimuksen professori Jawaharlal Nehrun yliopistossa Intiassa. Hän osallistuu Helsingin turvallisuusfoorumiin.
Kaksoisstandardit
Venäjän hyökkäyssotaa ei ole tuomittu globaalissa etelässä, muun muassa Intiassa, samalla tavalla kuin lännessä. Miksi moraalinen suuttumus on jäänyt uupumaan?
Bavan mukaan länsi pitää yllä kaksoisstandardeja, mikä vähentää sen uskottavuutta.
– He katsovat [globaalissa etelässä], miten Eurooppa ja länsi suhtautuvat kansainväliseen oikeuteen, kun jotain tällaista tapahtuu Euroopassa tai jossain muualla maailmassa. Reaktio vaihtelee.
– Lännessä ei suututa, eikä media raportoi, kun Afrikassa loukataan ihmisoikeuksia. Miksi odotetaan, että globaali etelä suuttuu Ukrainan sodasta? Tarkoittaako se, että globaalin etelän ihmisoikeudet ovat vähemmän arvokkaita, Bava kysyy.
Yhdysvallat ja sitä tukeneet länsimaat rapauttivat itse sääntöpohjaista maailmanjärjestystä hyökkäämällä Irakiin vuonna 2003, Bava sanoo.
Sotia käyty jatkuvasti
Tarina demokratian ja itsevaltaisen järjestelmän taistelusta esitetään myös muulle maailmalle.
Globaali etelä on nähnyt sotaa jatkuvasti, vaikka Euroopassa on ollut rauhallista, Bava muistuttaa. Hänen kotimaansa Intia on käynyt sotia ja selkkauksia naapureidensa Pakistanin ja Kiinan kanssa.
Bava muistuttaa, että lännellä oli tiiviit kauppasuhteet Venäjään vielä ennen 24. helmikuuta 2022 tapahtunutta hyökkäystä, vaikka Venäjä oli jo sitä ennen käynyt useita sotia naapurimaitaan vastaan.
– Intiassa ei pidetä siitä, että länsi syyttää sitä venäläisen öljyn ostamisesta. Eurooppa osti itse niin pitkään venäläistä öljyä. Miksi se ei ollut väärin, Bava kysyy.
Länsi ei tuominnut Venäjän presidentin Vladimir Putinin aiempia sotia tarpeeksi voimakkaasti, Bava sanoo..
– Rohkaisitte Putinia. Jos olisitte toimineet vahvasti Venäjää vastaan vuonna 2014, olisitte voineet välttää sodan vuonna 2022, mutta päätitte tehdä bisnestä Venäjän kanssa.
Länsi rohkaisi Vladimir Putinia hyökkäämään Ukrainaan, tutkija Ummu Salma Bava sanoo. Onni Kari
Kuinka vahvistaa suhteita?
Bavan mukaan länsi voisi vahvistaa suhteitaan globaaliin etelään keskustelemalla aidosti sen kanssa, Bava arvioi. Se olisi välttämätöntä maailmaa kohtaavien vaikeuksien ratkaisemiseksi.
– Ilmastonmuutos on kaikkien ongelma. Tarvitsemme kollektiivisempaa keskustelua. Miten saavutamme tavoitteemme, jos olemme hajallamme, Bava sanoo.
Kehittyviä maita ei voi unohtaa. Taloudellisesti BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) ovat jo suurempia kuin johtavien länsimaiden G7-maat.
BRICS ei ole yhtenäinen liitto. Kiina ja Intia kilpailevat vaikutusvallasta Aasiassa. Silti ne kykenevät tekemään yhteistyötä.
Kiina on jo nyt Yhdysvaltojen lisäksi johtava maailmanvalta. Intia seuraa perässä.
– Lännellä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä Intian kanssa. Intia on demokratia, Bava sanoo.
Hyökkääkö Kiina?
Erityisesti Kiinan vaikutusvalta on kasvanut. Kiina on maailmantalouden ytimessä.
– Kukaan ei voi irrottautua Kiinasta, Bava sanoo.
Kiinan sotilaallinen uhka puhutti Helsingin turvallisuusfoorumilla. Pelätään, että Kiina hyökkäisi saarivaltio Taiwaniin, jota se pitää maakuntanaan. Bava ei usko suoraan hyökkäykseen lähiaikoina. Kiina tarkkailee lännen reaktiota Ukrainan sotaan.
– Kiina on nähnyt, mitä länsi on tehnyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Länsi ei ole perääntynyt, vaan se on asettanut uusia pakotteita.
– Kiina voi uhkailla Taiwania monella tapaa. Miksi sen tarvitsisi hyökätä? Bava kysyy.
Kiina arvioi vaihtoehtojaan varovaisesti. Kiina pyrkii arvioimaan, kuka tukisi Taiwania mahdollisessa sodassa ja millä tavoin.
Kiina on myös sisäpoliittisissa vaikeuksissa, mistä kertovat toistuvat henkilönvaihdokset valtionjohdossa. Myös talous uhkaa sakata. Hyökkäyssodan vaikutukset talouteen olisivat arvaamattomat ja ehkä kohtalokkaat.
Kiinan presidentti Xi Jinpingin seuraavia siirtoja arvaillaan. Kiina ja länsi ovat kietoutuneet toisiinsa taloudellisesti. AOP
Kiina toivoo sodan päättyvän
Kiina tukee Venäjää, mutta ei avusta sitä suoraan sotilaallisesti. Suhde on epätasapainoinen, koska Kiina on taloudeltaan ja väestöltään moninkertainen verrattuna Venäjään.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kiristänyt maiden suhteita, Bava arvioi.
– Jos Venäjä tarvitsee tukea, Kiina voi käyttää tilannetta hyväkseen vahvistaakseen itseään. Se ei ole tasa-arvoinen kumppanuus.
Bava uskoo, että Kiinan johtaja Xi Jinping toivoo sodan Ukrainassa päättyvän pian. Sota vaikuttaa kielteisesti lännen suhteisiin Kiinaan. Luottamuspula Kiinaan näkyy myös taloudessa.
– Sodalla on poliittinen ja taloudellinen hintansa Kiinalle, Bava sanoo.
