Main ContentPlaceholder
Mielipide|Lukijan mielipide
Käsialan harjoittelu ja pitkäjänteinen työskentely on lapsille vierasta.
Käsiala paranee vain harjoittelemalla. Kuva: Ville Maali
Työskentely lasten ja nuorten parissa on vakuuttanut minut siitä, että tulevaisuuden suurin addiktoiva asia on puhelimet. Yksittäiset ihmiset, perheet ja oppilaitokset ovat voimattomia, jos vastassa on loputtomasti palkkioita, mielihyvää ja tykkäyksiä.
Perustaitojen arvostus on karissut digiloikan myötä. Käsialan harjoittelu ja pitkäjänteinen työskentely on vierasta. Tämä on varmasti pitkällä aikavälillä akateemisesti invalidisoivampaa kuin se hyöty, jota digiloikalta voidaan odottaa.
Aiemmat sukupolvet, jotka ovat luoneet virtuaalisen ympäristön, ovat oppineet aivan hyvin käsittelemään älypuhelimia ja näppäimistöjä kaikesta käsialan- ja käsitöiden harjoittelusta huolimatta. Lainsäädäntöön ei voi tämän ongelman edessä turvautua, sillä ikärajojen noudattaminen on lähinnä kuriositeetti niin huoltajien kuin lastenkin osalta. Opetussuunnitelmaa tulisi muuttaa vahvistamaan kädentaitoja ja palauttamaan perinteisten akateemisten taitojen arvostus sille kuuluvalle tasolle. Perinteisten taitojen arvostusta tulisi korostaa, ei väheksyä.
Sasu Viitanen
erityisluokanopettaja, Helsinki
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.