Hyvinvointialueet tekevät tänä vuonna alijäämää arviolta miljardi euroa. Keskeinen syy alijäämien taustalla on henkilöstöpula, selvisi valtiovarainministeriön (VM) mediatilaisuudessa keskiviikkona.
Tilanne sote-henkilöstön saatavuuden suhteen vaikeutuu entisestään lähivuosina.
VM:n laatima kuvio näyttää, miten tarvittavan sote-henkilöstön määrä kasvaa dramaattisesti palvelutarpeen kasvun ja eläköitymisten vuoksi lähivuosina.
Sote-alalle tarvitaan 2030-luvun alkuun mennessä yhteensä 101 000 uutta työntekijää, josta 25 000 johtuu palvelutarpeen kasvusta ja 76 000 eläköitymisistä. Arvio ei sisällä tehtävämuutoksia tai uusia tehtäviä.
Kuvaajassa näkyy suuntaa-antava arvio sote-alan henkilöstön tarpeen kehityksestä. Lähde: Valtiovarainministeriö ja Keva
Näin vuokratyön kustannukset kasvavat
Kun hyvinvointialueet eivät saa palkattua virkahenkilöstöä, ne joutuvat ostamaan kalliimpaa vuokratyövoimaa saadakseen toteutettua kansalaisten tarvitsemat palvelut lain edellyttämällä tavalla.
Vuokratyön käyttö ja siitä aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet VM:n mukaan voimakkaasti etenkin iäkkäiden palveluissa (56 prosenttia) ja vammaisten henkilöiden palveluissa (64 prosenttia).
Myös erikoissairaanhoidossa vuokratyön aiheuttamat kustannukset ovat nousseet merkittävästi, 16 prosenttia vuosina 2021–2022.
Vuokratyön käyttö ja sen kustannukset ovat jatkaneet kasvuaan tänä vuonna, mutta niitä ei ole mukana VM:n kuviossa.
Vuokratyön kasvu on ollut suurinta iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden palveluissa vuosina 2021–2022. Lähde: Valtiovarainministeriö
Taustalla hoitajamitoitus
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan iäkkäiden palveluiden korostumista vuokratyön käytön kasvussa selittävät muun muassa kiristyneet mitoitukset ja vaatimukset.
Vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tuli viime kaudella sitova mitoitus, joka kiristyi asteittain. Nyt mitoitus on 0,65 työntekijää vanhusta kohden.
Hoitohenkilöstöä on jouduttu vuokraamaan entistä enemmän, jotta kireämpiin lain velvoitteisiin päästäisiin.
Majasen mukaan sinänsä hyvää tarkoittavat mitoitukset jäykistävät aika paljon hyvinvointialueiden mahdollisuuksia päättää, miten rajalliset resurssit on tarkoituksenmukaisinta kullakin alueella käyttää ihmisten palveluiden turvaamiseksi.
Palveluntarve kasvaa
Suomen väestö vanhenee vauhdilla, ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä.
Tämä tarkoittaa, että myös palveluiden tarve ja sote-palveluiden järjestämiseen tarvittavan rahan määrä kasvaa voimakkaasti.
Samalla verotuloja tuovan työikäisen väestön määrä laskee, mikä hankaloittaa palveluiden rahoittamista.
Yli 75-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä kasvaa merkittävästi lähivuosikymmeninä. Lähde: Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus
Pitkäaikaishoivan ja terveydenhuollon kustannukset nousevat vauhdilla sen mukaan, mitä vanhemmasta ihmisestä on kyse. Tätä VM:n laatima kuvio havainnollistaa.
Mitä iäkkäämmäksi ihminen elää, sitä enemmän aiheutuu pitkäaikaishoivan ja terveydenhuollon menoja. Lähde: Valtiovarainministeriö, STM:n kehittämä SOME-malli
Paljon hyvinvointialueiden harteilla
Petteri Orpon (kok) hallitus tavoittelee sote-sektorilta yhteensä 1,4 miljardin euron säästöjä. Tästä noin 500 miljoonaa on tarkoitus saada kasaan mitoituksia ja vaatimuksia höllentämällä.
Esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus pidetään 0,65:ssä, kun se oli tarkoitus kiristyä 0,7:ään, ja perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuu pidetään kahdessa viikossa, kun sen oli tarkoitus kiristyä viikkoon.
Noin 900 miljoonan euron säästöt pitäisi saada aikaan hyvinvointialueiden omilla säästö- ja tuottavuustoimilla.
– Kyllä pelottavan suuri määrä hallituksen julkisen talouden vakauttamisen tavoitteesta lepää hyvinvointialueiden oman toiminnan tehostamisen varassa, Majanen sanoi keskiviikkona.
Majanen pitää kuitenkin hyvinvointialueiden tuottavuusohjelmia uskottavina, vaikka hän muistuttikin, ettei kipeiden päätösten toteuttaminen ole alueille helppoa.
Majanen korosti, että siksi VM:n ohjausta vahvistetaan ja alueiden kustannusten hillinnän tavoitteiden toteutumista seurataan tarkasti. Hän lupaa, että ministeriö on valmis tukemaan hyvinvointialueita kaikin tavoin välttämättömissä uudistuksissa.
– On totta, että aika monta asiaa pitää loksahtaa kohdalleen, että päästään maaliin, Majanen toteaa hallituksen säästötavoitteista.
Hyvinvointialueiden menot kasvavat voimakkaasti lähivuosina hallituksen tavoittelemista säästöistä huolimatta. Lähde: Valtiovarainministeriö
Näin henkilöstöpulaa pyritään ratkomaan
Sanna Marinin (sd) hallitus ryhtyi valmistelemaan sote-alan henkilöstöpulan ratkaisemiseksi keinoja vasta marraskuussa 2021. Orpon hallitus jatkaa edellisen hallituksen työtä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtamalla Hyvän työn ohjelmalla.
Valtiovarainministeriö luottaa siihen, että STM:n valmistelema ohjelma tuo toimivia lääkkeitä henkilöstön saatavuusongelmiin.
Nyt valmisteltavat toimet liittyvät koulutusmääriin ja koulutuksen sisältöihin, kansainväliseen rekrytointiin, työnjaon uudistamiseen, teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen sekä työssä jaksamisen ja hyvän työn edellytysten parantamiseen.
Vuokratyövoiman käytön vähentämiseen valmistellaan nopeammin vaikuttavia keinoja Majasen mukaan verkostoyhteistyöllä, jossa mukana ovat VM, STM, sisäministeriö ja hyvinvointialueet.
VM:n muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen huomautti, että vuokralääkäreitä ja -hoitajia käytetään eniten hyvinvointialueiden reuna-alueilla. Hän uskoo, että hyvinvointialueiden suunnitelmat supistaa palveluverkkoaan helpottavat tältä osin henkilöstön saatavuusongelmia.
Sairaalaverkkoon supistuksia
STM:ssä on myös käynnissä selvitys erikoissairaanhoidon sairaaloista ja päivystyksistä. STM:n mukaan ympärivuorokautisia päivystys- ja varallaolorinkejä on pystyttävä vähentämään, jotta sote-henkilöstöä riittäisi.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) sanoi HS:lle, ettei aikeissa ole sulkea sairaaloita, vaan selvittää, mitä erikoissairaanhoidon palveluita keskitetään. Esimerkiksi lonkkaleikkauksia voitaisiin tehdä harvemmissa sairaaloissa.
Majasen mukaan hallitus myös kuulee työmarkkinaosapuolia siitä, mitä sote-alan palkkaukselle voitaisiin tehdä alan vetovoiman parantamiseksi.
Palkkaharmonisaatio, eli laista tuleva edellytys palkkojen yhdenmukaistamisesta, hankaloittaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia kilpailla työntekijöistä palkoilla.
Mikäli hyvinvointialue tarjoaisi esimerkiksi yhdelle silmälääkärille 50 000 euron kuukausipalkkaa, voisivat muut virassa olevat erikoislääkärit perustellusti vaatia yhtä suurta palkkaa.
Näistä säästetään
Keskeisenä keinona säästöjen saamiseksi hyvinvointialueilla on digitaalisten palveluiden lisääminen ja painopisteen siirtäminen kalliimmasta erikoissairaanhoidosta perustasolle. Osalla alueista on käynnissä yt-neuvotteluja esimerkiksi tukihenkilöstöä ja hallintoa koskien.
Myös palveluverkkoa supistetaan, mikä tarkoittaa käytännössä terveyskeskusten sulkemista tai niistä saatavien palveluiden tai aukioloaikojen pienentämistä.
Alueet hakevat säästöjä myös ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön vähentämisestä sekä kiinteistösopimusten irtisanomisesta.
Iltalehden kyselyssä hyvinvointialueet kertoivat myös vähentävänsä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan paikkoja suhteessa palvelutarpeen kasvuun, jota väestön ikääntymisestä seuraa.
