Jätehuoltoyhtiö Kiertokaari selvittää parhaillaan, kuinka paljon oululaisten sekajätteessä on kierrätettävää materiaalia.
Fanni Koskela avaa sekajätteeseen heitetyn roskapussin. Pussin sisältä paljastuu vessapaperihylsyjä, vanupuikkoja ja peflettejä. Vain hetkeä aiemmin yhdestä roskapussista löytyi kuollut lintu, sitä ennen läjä vauvan kakkavaippoja.
Syynä roskapussien penkomiselle on jätehuoltoyhtiö Kiertokaaren tekemä sekajätteen koostumustutkimus. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka hyvin Kiertokaaren alueella kierrätetään ja paljonko sekajätteessä on materiaalia, jonka olisi voinut kierrättää.
Sekajätteen koostumusta tutkittiin viikon ajan Oulun Ruskon jätekeskuksella. Mukana on ollut kotitalouksien roskapusseja pientalo- ja kerrostaloalueilta.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa, joka auttaa jäteyhtiötä opastamaan ihmisiä lajittelemaan oikein.
Lajittelussa on tullut yllätyksiäkin vastaan
Tutkimuksessa roskapussikasasta otetaan pussi, joka viedään lajittelupöydälle. Pussi avataan ja jokainen roska käydään yksitellen läpi. Roskat lajitellaan eri jätelajeihin, kuten biojätteeseen, kartonkeihin, muoviin ja metalleihin. Lopuksi kerätyt jätejakeet punnitaan.
Fanni Koskela availee ja lajittelee kerrostaloalueen pusseja. Hän opiskelee Oulun yliopistossa ympäristötekniikkaa, ja päätyi lajittelemaan jätteitä jätehuollon ja kierrätyksen kurssin myötä. Apuna lajittelutyössä on ollut yhteensä noin parikymmentä yliopisto-opiskelijaa.
– Aluksi oli vähän järkytys, kun kävelin tänne ja haju leijali nenään, mutta aika nopeasti tähän tottui. Ei tiedä yhtään, mitä pusseissa on, mutta eiköhän tästä selvitä, Koskela hymähtää.
Kiertokaaren projektisuunnittelija Johanna Konttila auttoi opiskelijoita lajittelussa. Hän tarkastelee Koskelan avaamaa sekajätepussia ja toteaa sen sisältävän paljon sellaista, minkä olisi voinut lajitella.
– Tässäkin pussissa on hirveästi pahveihin lajiteltavaa jätettä. Onko tämä pussi nyt keittiöjätettä vai vessasta, kun topsejakin on aika paljon, pohtii Konttila.
Yllätyksiäkin lajittelun aikana on pusseista löytynyt.
– Kaksi 500 euron seteliä. Jotka tosin eivät olleet oikeita. Melkein harmitti, Konttila naurahtaa.
Sekajätteen seassa paljon biojätettä
Kiertokaaren kiertotalouspäällikkö Antero Kiljusen mukaan silmämääräisesti voisi sanoa, että biojäte on suurin jätejae sekajätteen joukossa. Hän kertoo, että tilanne on sama myös valtakunnallisesti: biojätettä on ollut noin kolmasosa sekajätteestä.
– Biojäte olisi tärkeä saada kierrätettyä, sillä energian lisäksi siitä saadaan ravinteet talteen. Biojäte menee biokaasulaitokselle, jossa metaani otetaan energiana talteen hapettomissa olosuhteissa. Biokaasulaitokselta jäljelle jäävä mädätejäännös voidaan hyödyntää maataloudessa.
Tutkimus on tärkeä myös siksi, että ensi vuonna jätteiden lajitteluvelvollisuus laajenee ja myös pientalojen biojätteen keräys tulee pakolliseksi.
– Kun sitä velvoitetta ei vielä tässä vaiheessa ole, tulosta voidaan verrata lähivuosina tehtävien tutkimusten tuloksiin, Kiljunen kertoo.
Kiljunen arvelee, että tutkimustulokset sekajätteen koostumuksesta valmistuvat kuukauden sisään. Jätteen aluekohtaiset lajitteluohjeet voi tarkistaa oman alueensa jäteyhtiön verkkosivuilta.
