Viime aikojen väkivalta-aalto kauhistuttaa pohjoisessakin. Moni kantaa huolta sukulaisten ja ystävien turvallisuudesta. Väkivallan myös pelätään leviävän koko maahan.
Etelä-Ruotsin väkivaltaisuudet järkyttävät myös Pohjois-Ruotsin asukkaita. Haaparannalla asuvista moni on aiemmin elänyt eteläisessä Ruotsissa, mutta tuolloin aika on ollut toinen – nykyisen kaltaista jengiväkivaltaa ei ole ollut. Levottomuudet huolestuttavat haaparantalaisia myös sukulaisten ja ystävien puolesta.
Hilkka Komulainen on asunut Ruotsissa 1960-luvun puolivälistä alkaen, pitkään Boråsissa ja nyt Haaparannalla.
– Onhan tämä kauheata. En omasta puolestani hirveästi pelkää, mutta tulevaisuus pelottaa. Mihin oikein olemme menossa, mitä tästä tulee?
Komulainen kantaa huolta sukulaisistaan ja toivoo, että Tukholmassa asuva tyttärentytär muuttaisi sieltä pois.
– Pitää kyllä soittaa, että muuttakaa jo pois sieltä, Komulainen toteaa.
– Mutta ei se tyttärentytär taida sieltä pois tulla.
Myös Paula Esperi kertoo olevansa kauhuissaan viime aikojen väkivalta-aallosta.
– Se on riistäytynyt käsistä. On jengit, huumeet. Aseita saa mistä vain. Kyllä pelottaa.
Esperi pelkää myös, että väkivalta ja muut ongelmat leviävät pohjoiseen.
– Uumajassa on jo merkkejä jengeistä, miksi ne eivät tulisi tännekin.
”Tarvitaan kovempia otteita”
Esperi uskoo, että osansa kehitykseen on liian löysällä kasvatuksella.
– Onko annettu liian helposti kaikki? On oltu leväperäisiä ja silitetty päästä. Normit, regelit (säännöt) pitää olla ihmisellä, Esperi pohtii.
Esperin mielestä nyt tarvitaan kovempia otteita ja poliisille pitäisi antaa lisää valtaa ja mahdollisuuksia toimia.
Ennen koronaa Esperi kävi Etelä-Ruotsissa noin kerran vuodessa, nyt reissut eivät houkuttele. Asiaan vaikuttaa osaltaan väkivaltatilanne.
Korpikylässä asuva Erik Oja on aikanaan asunut 15 vuotta Tukholmassa. Enää seutu ei houkuttele.
– Onhan tämä kauheaa. Eikä tämä hetkessä rauhoitu, menee vuosia ennen kuin tilanne muuttuu, hän arvioi.
Ystävien tulevaisuus huolettaa
Oja kertoo, ettei vielä pelkää Etelä-Ruotsissa olevien tuttujen puolesta, mutta uskoo, että sekin on edessä. Hän myös pelkää väkivallan leviävän pohjoiseen.
Kari Huttula sen sijaan uskoo Pohjois-Ruotsin pysyvän vielä rauhallisena.
– En usko, että ainakaan minun elinaikanani tällainen väkivalta leviäisi tänne. Haaparanta on niin syrjässä, Huttula naurahtaa.
Huttula asui Etelä-Ruotsissa 30 vuotta ennen paluutaan pohjoiseen. 60-, 70- ja 80-luvulla ei etelässäkään ollut tällaisia levottomuuksia. Etelä-Ruotsissa on edelleen ystäviä, joiden turvallisuuden Huttula myöntää hieman huolettavan.
– Kyllä joskus tulee mieleen. Mutta onneksi he eivät asu keskustassa.
Kysymykseen väkivallan riistäytymisen syistä Huttula ei halua vastata suoraan.
– Kyllä minä tiedän, mistä nämä ongelmat johtuvat, mutta en rupea sitä tässä nyt sanomaan, Huttula muotoilee.
Suoraan Huttula sanoo sen, että hänen mielestään poliisi on ”ihan lepsu”.
– Armeija mukaan vaan, hän heittää.
