Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Inflaatiokäyrät osoittavat nyt kaikki oikeaan suuntaan – Mutta yksi luku huolestuttaa ekonomistia: ”Viimeksi ennen 2008–2009”

Yhdysvalloissa ja Euroopassa tuoreet inflaatioluvut ovat yllättäneet markkinat positiivisesti.

Euroopassa kuluttajahintojen arvioidaan syyskuussa nousseen 4,3 prosentilla vuodentakaisesta, ilmenee perjantaina julkistetusta pikaennakosta. Ekonomistit odottivat kuluttajahintojen nousevan 4,5 prosenttia ja elokuussa kuluttajahinnat nousivat 5,2 prosenttia edellisvuoden elokuusta.

Yhdysvalloissa maan keskuspankki Fedin tarkasti seuraaman, energiasta ja ruoasta puhdistetut kulutusmenot (PCE) kasvoivat 3,9 prosenttia elokuussa edellisvuoden tasosta. Kasvu on hidastunut, sillä heinäkuussa luku oli vielä 4,2 prosenttia.

Ruotsalaispankki SEB:n vanhempi ekonomisti Robert Bergqvist juhlii Twitterissä inflaation nyt laskevan Yhdysvalloissa tavoitellusti.

”Merkittävät amerikkalaisekonomit katsovat, että kun luku (PCE) saavuttaa 3 prosenttia, Fed voi laskea ohjauskorkoa. Me arvioimme, että kolmen prosentin taso voidaan saavuttaa joulukuussa 2024, mutta Fed laskee korkoaan toukokuun 1. päivä 2024”, Bergqvist toteaa.

Vaikka inflaatioluvut osoittavat nyt oikeaan suuntaan, panee Danske Bank Ruotsin pääekonomisti Michael Grahn merkille, kuinka pitkät korot eivät ole laskeneet. Päinvastoin Yhdysvaltojen pitkän valtionlainan korko ylitti 4,5 prosenttia keskiviikkona. Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionlainan korko oli viimeksi näin korkealla ennen finanssikriisiä 2007.

Perjantaina USA:n kymmenvuotinen lainakorko oli yhä 4,5 prosenttia.

Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko oli perjantaina noin 2,8 prosenttia. Viimeksi Saksan pitkät korot ovat olleet näin korkealla vuonna 2011 ennen finanssi- ja eurokriisin W-käyrän toista taantumaa.

”Inflaatio-odotukset eivät enää aja pitkiä nimelliskorkoja ylöspäin, vaan nousevat reaalikorot, jotka tarttuvat globaalisti”, Grahn toteaa.

Reaalikorko tarkoittaa korkoa, josta on vähennetty inflaation vaikutus. Kun reaalikorko nousee, tarkoittaa se käytännössä, että rahapolitiikka on kiristävää. Eikä Grahn pidä näkemästään.

”Minusta keskuspankit ja etenkin (USA:n) Fed alkavat toimia vastuuttomasti”, hän lataa.

”Reaalikorko on käytännössä samalla tasolla kuin ennen vuosien 2008–2009 taantumaa (Great Recession)”, Grahn toteaa.