Veera Paananen HS
Tänä vuonna politiikan syksyssä ovat olleet vahvasti mukana pop-laulaja Erika Vikmanin kappaleiden lyriikat.
Perussuomalaisten puoluekokouksessa siteerattiin ja soitettiin Vikmanin Syntisten pöytä -kappaletta.
Teema jatkui tällä viikolla eduskunnassa, kun keskusta ja Liike Nyt kertoivat jättävänsä välikysymyksen lähipalveluista ja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta.
”Syntisten pöydässä ovat mukana kaikki politiikassa olevat”, sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen.
Toisin sanoen: sote-palvelujen nykytilaan vaikuttavat kaikkien puolueiden tekemät päätökset.
”En aio pestä tästä käsiäni ja väittää, että minulla tai puolueellani ei olisi tästä tilanteesta mitään vastuuta”, sanoo keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Hänen johtamansa keskusta oli mukana edellisessä hallituksessa, joka sote-uudistuksen teki.
Syksyn aikana hyvinvointialueet ovat kertoneet mittavista leikkaussuunnitelmistaan. Uusi hallitus ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehnyt mitään muutoksia alueiden rahoitukseen.
Leikkaussuunnitelmiin johtaneet riittämättömät rahat tulevat alueille siis edellisen hallituksen tekemän laskentamallin mukaan.
Saarikko myöntää tämän. Se ei silti ole hänestä syy olla haastamatta hallitusta.
”Vain hallitus voi tuoda lakiesityksiä, joilla tämä tilanne nyt korjataan. Se, että uudistus on tehty edellisen hallituksen aikana, ei vie pois hallituksen velvollisuutta korjata asioita.”
Erityisen pettynyt Saarikko sanoo olevansa kokoomuksen ja pääministeri Petteri Orpoon.
”Olen tottunut ratkaisuhakuiseen Orpoon, mutta nyt vain sätitään edellistä hallitusta.”
Saarikko kertoo olevansa pettynyt kokoomuksen. ”Kokoomuksella itsellään ei ole ollut Jyrki Kataisen hallituksen jälkeen mitään omaa ajatusta sote-järjestelmän uudistamisesta. Muuta kuin, että yksityisten roolia lisätään.” Kuva: Kalle Koponen / HS
Uusi hallitus linjaa hallitusohjelmassaan, että sote-palveluiden kustannusten kasvusta nitistetään neljän vuoden aikana 1,4 miljardia.
Tavoite on suhteessa valtiovarainministeriön (VM) tekemään painelaskelmaan kustannusten kasvusta. Painelaskelman mukaan kustannukset lisääntyvät enemmän kuin viime hallitus suunnitteli rahoituksen kasvavan.
Saarikon mielestä sote-palvelut eivät kestä 1,4 miljardin säästötavoitetta. Toisin sanoen keskusta olisi valmis laittamaan soteen enemmän rahaa, kuin mitä viime vaalikaudella suunniteltiin.
Saarikko perustelee puolueen kantaa sillä, että moni asia on muuttunut niistä ajoista, kun sote-lait valmisteltiin. Korona kasvatti hoitovelkaa, inflaatio ja hoitajien palkkaratkaisu ovat nostaneet kuluja ja työvoimapulan takia alueet joutuvat turvautumaan kalliiseen vuokratyövoimaan.
Keskusta esittelee oman vaihtobudjettinsa myöhemmin syksyllä, mutta Saarikon mukaan puolue ei nykyisessä taloustilanteessa tekisi esimerkiksi nykyisen hallituksen päättämiä veronkevennyksiä. Niistä luopuminen antaisi mahdollisuuden kasvattaa soten rahoitusta enemmän.
”Nyt kevennetään esimerkiksi oluen verotusta, ja hyvätuloisten verotusta. Ovathan ne mukavia lupauksia, mutta pitää ymmärtää, että se on pois palveluista.”
Saarikon mukaan ”ilmeinen virhe” keskustan hallituskaudella tehdyssä laissa on alijäämäsääntö. Se pakottaa hyvinvointialueet kattamaan tänä vuonna kertyneet alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Useilta hyvinvointialueilta on kerrottu, että tavoite tuntuu suorastaan mahdottomalta. Keskusta ehdottaa nyt säännön höllentämistä neljään vuoteen.
"Minä uskon, että alueilla on mahdollisuus tehdä asioita tehokkaammin ja löytää säästöjä. Mutta en usko, että se on mahdollista hallituksen aikataulussa.”
Alijäämäsääntö ei ole ainoa syy, miksi alueet ovat nyt tiukilla. Hoitoalan palkkaratkaisu nostaa kustannuksia, mutta tätä nousua hyvinvointialueindeksi ei täysin kata, sillä indeksissä huomioidaan yleinen pakkakehitys. Hoitajat taas saivat viime vuonna yleistä tasoa paremman sopimuksen.
Miksi edellinen hallitus teki tällaisen indeksimallin, jos kuitenkin hoitajille haluttiin paremmat palkat?
”Mehän teimme rahoitukseen korjauksen viimeisinä töinä hallituskautemme loppusuoralla, kun uudistus oli astunut voimaan. Sellaista kritiikkiä en suostu ottamaan, että emme olisi edes yrittäneet tehdä mitään.”
Keskusta ehdottaa osana välikysymystään myös, että Kela-taksien kustannukset, noin 300 miljoonaa euroa, siirrettäisiin osaksi hyvinvointialueiden rahoituspottia. Tällöin alueilla olisi kannuste laskea, onko kannattavampaan lakkauttaa jokin terveyskeskus kuin maksaa kunnan asukkaille taksimatkoja toiseen kuntaan.
Lisäksi keskusta esittää, että hallitus alkaisi pikavauhtia valmistella kokeilua ammatinharjoittajamallista, jotta kalliiden vuokralääkäreiden ongelmaa saataisiin ratkottua. Tällaisessa mallissa lääkäri työskentelisi hyvinvointialueen sote-keskuksessa vakituisesti, mutta itsenäisenä yrittäjänä.
Keskusta tekee välikysymyksen vain Liike Nytin kanssa. Saarikon mukaan päätös johtuu siitä, että keskusta ei uskonut voivansa muotoilla konkreettisia ehdotuksiaan samalla tavalla, jos vasemmistopuolueet olisivat olleet mukana. Kuva: Kalle Koponen / HS
Saarikko sanoo, että keskusta ei ole muuttanut kantaansa: puolue haluaa, että jokaisessa kunnassa säilyy jonkinlaiset fyysiset sote-palvelut. Tosin Saarikko puhuu kuntien sijasta mieluummin ”jokaisen suomalaisen kotiseudusta.”
”Sillä on itseisarvo. Lisäksi sote-uudistuksen tavoite oli vahvistaa juuri peruspalveluja. Me tiedämme, että jos matka peruspalveluihin kasvaa, myös kynnys niiden käyttämiseen kasvaa.”
Soten ongelmat eivät myöskään johdu vain pienistä kunnista, Saarikko sanoo. Tällä hetkellä kaikki alueet painivat rahoitusvajeen ja työvoimapulan kanssa.
Keskustankaan mielestä kaikkialla ei tarvitse säilyttää kaikkia nykyisiä palveluja. Saarikon mukaan liikkuvien palveluiden ja digipalveluiden osuutta voi lisätä.
Ongelma on kuitenkin se, että nämä palvelut eivät ole vielä valtavirtaa missään, Saarikko sanoo. Ihmiset eivät siis vielä tiedä, minkälaisia palvelut ovat ja kuinka helposti niitä pääsee käyttämään.
”Siksi kysyn hallitukselta, pystyisivätkö he sitoutumaan sellaiseen periaatteeseen, että mistään ei sammutettaisi valoja, ennen kuin kerrottu, mitä tulee tilalle?”
Saarikko ei siis usko siihen, että suomalainen terveydenhuolto voisi säilyä laadukkaana, vaikka palveluja keskitettäisiin isompiin kuntiin.
Tosiasia kuitenkin on, että Suomen kunnista valtaosa menettää tulevaisuudessa väestöään, monet todella paljon.
Jos silti jokaiseen kuntaan halutaan palveluja, tarkoittaa se yhä lisää tulonsiirtoja kaupunkilaisilta veronmaksajilta maaseudulle. Miten Saarikko näille veronmaksajille perustelee keskustan linjaa?
”Olen tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat töissä pääkaupunkiseudulla, mutta heidän iäkkäät vanhempansa asuvat pienissä kunnissa. He ovat valtavan kiinnostuneita siitä, miten esimerkiksi ympärivuorokautinen hoiva näissä kunnissa toteutetaan ja ovat valmiita maksamaan veroja, jotta hoiva olisi hyvää.”
Lue lisää: ”Rahat on loppu” – Yksi kuva paljastaa Suomen terveydenhoidon ”kauhun tasapainon”
Lue lisää: Rahat ja henkilöstö eivät riitä nykyisellä tavalla järjestettyihin palveluihin, sanoo Anna-Kaisa Ikonen
