Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, niin Helsingin Malmin kaupunginosan asukasluku kaksinkertaistuu tulevina vuosina. Malmilla asuisi silloin yhtä paljon ihmisiä kuin Porvoossa.
Helsingin kaupunki investoi tulevina vuosina satoja miljoonia euroja Malmin kaupunginosaan, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat.
Malminkentän eli Malmin entisen lentokentän alueelle rakennetaan koteja 25 000 uudelle asukkaalle. Tällä hetkellä Malmilla asuu noin 25 000 helsinkiläistä.
Tulevaisuudessa Malmilla asuisi siis yhtä paljon ihmisiä kuin esimerkiksi Porvoossa. Malminkentän asuinalueen ensimmäisten katujen rakentaminen alkaa ensi vuonna.
Malmi sijaitsee liikenteen solmukohdassa. Päärata kulkee sen kautta ja autoliikenne kulkee sen vierestä Kehä I:tä ja Lahdenväylää pitkin, mutta se ei enää riitä asukasluvun kasvaessa.
– Malmin tulevan kehityksen kannalta tärkeää on uuden Viikki–Malmi-pikaraitiotien rakentaminen, Malmin alueen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaava projektinjohtaja Kimmo Kuisma Helsingin kaupungilta sanoo.
Sen reitti kulkisi uuden Malmin lentokentän asuinalueen läpi Malmin sairaalalle. Rata voisi valmistua 2030-luvulla, jos päätös rakentamisesta tehdään lähivuosina.
– Tällä valtuustokaudella tehdään suunnittelua, ja sitten ensi valtuustokaudella toivottavasti päätetään, milloin rataa ryhdytään rakentamaan, Kuisma arvioi.
”Malmin ei tarvitse olla sliipattu”
Alueen palveluita ollaan myös kehittämässä voimakkaasti, mikä vaikuttaa muidenkin helsinkiläisten elämään. Helsingin alueen sairaalatoimintaa ollaan osaltaan keskittämässä Laakson ja Meilahden ohella Malmin sairaalaan.
Osana terveyspalveluiden keskittämästä Malmin terveyskeskus tullaan purkamaan laajentuvan sairaalan paikalta. Uusi perhe-, terveys- ja hyvinvointikeskus tulee sijoittumaan Malmin aseman lähettyville.
Myös Malmin keskustassa aseman ympärillä on käynnistynyt iso muutos. Ensimmäisenä on toteutunut kahden 16-kerroksisen tornitalon rakentaminen Malmin aseman lähelle.
Kaikkea ei ole kuitenkaan tarkoitus rakentaa uusiksi, vaan alueen pitkä historia saa näkyä. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät asiakirjoista 1500-luvulta. Malmi oli Helsingin maalaiskunnan suurimpia kyliä.
– Malmin ei tarvitse olla mikään sliipattu, vaan saa olla rosoa ja sallivuutta.
Kuisma muistuttaa siitä, että alueella on paljon erilaisia yrityksiä kuten etnisiä ravintoloita ja katutason liikkeitä.
Malmin palveluita halutaan myös kehittää. Kuisman mukaan esimerkiksi Malmin uimahallin laajennus on myötätuulessa. Sen asemakaava on lainvoimainen ja suunnittelu on työn alla.
Kuisman mukaan alue onkin ikään kuin jo valmis, vaikka sitä ollaan nyt voimallisesti laajentamassa.
– Malmi on kaupunki kaupungissa, sillä täällä on jo kaikki palvelut.
Moni nyt tehdyistä suunnitelmista toteutuu vasta 2030-luvulla – kun valtuutetut niin päättävät.
– Kaupunkirakentaminen on kestävyyslaji, Kuisma toteaa.
Voit keskustella Helsingin rakentamisesta maanantaihin 2.10. kello 23:een asti.
