Tulevaisuus, jossa tekoälyjärjestelmät ovat ihmisiä älykkäämpiä, ei ole kaukana, sanoo tekoälyasiantuntija Mo Gawdat Ylelle. Hallitusten, yritysten ja yksilöiden on valmistauduttava jo tänään.
Ihmisen älykkyyteen kykenevä ja pian sen ohittava tekoäly on totta jo lähivuosien aikana, ennustaa tekoälyasiantuntija ja teknologiavaikuttaja Mo Gawdat. Tämä tarkoittaa sitä, että elämme viimeisiä vuosia, kun ihminen hallitsee teknologista kehitystä.
Helsingissä Nordic Business Forumissa vieraillut Gawdat on vuosien ajan kiertänyt maailmaa puhumassa tekoälyjärjestelmiin liittyvistä riskeistä. Teknologiajätti Googlen innovaatio-osasto X:n entinen liiketoimintavastaava uskoo, että singulariteetti on lähellä.
Fysiikasta lainattu termi tarkoittaa tässä yhteydessä tilannetta, jossa teknologinen kehitys muuttuu hallitsemattomaksi ja ennalta-arvaamattomaksi.
– Emme voi ennustaa mustan aukon reunalla, mitä sen sisällä tapahtuu, koska emme tiedä, kuinka fysiikan lait toimivat siellä. Kutsumme tätä singulariteetiksi. Mielestäni tämä sama pätee tekoälyyn, Gawdat sanoo Svenska Ylen haastattelussa.
Hän nostaa esille koneoppimismallien myötä syntyneen ilmiön, jossa jopa tekoälyjärjestelmiä kehittävät tutkijat eivät osaa kertoa, miten kone päätyy tiettyihin lopputuloksiin.
– Sama koskee ihmisiä. Kun kysyt minulta kysymyksen ja kuulet vastaukseni, et tiedä tarkalleen, mitä minun pään sisällä tapahtui, kun vastasin sinulle, Gawdat toteaa.
Koneen nousemisen ihmisen tasolle ja siitä ohi ei sinäänsä ole ongelma. Älykkyyden runsaudessa ei ole mitään vikaa. Se voi jopa tehdä ihmiselämästä mahtavaa, Gawdat huomauttaa. Kaikki riippuu siitä, miten tekoälyä lopulta käytetään.
Tällä hetkellä Gawdatin mukaan selvää kuitenkin on, että työelämä muuttuu täysin. Sama käy totuuden käsitteelle, kun tekoäly suoltaa enemmän ja vähemmän paikkansa pitävää tietoa.
Yhdeksi suurimmista uhkista Gawdat nostaa varallisuuden ja vallan keskittymisen. Älykkyys on ihmislajin menestyksen takana, joten ne joilla on pääsy korkeampaan älykkyyteen voittavat kaikki muut.
Tieteiselokuvista tuttu ihmiskunnan tuhoava tekoäly on mahdollinen, joskin epätodennäköinen vaihtoehto – ainakin lähitulevaisuudessa.
Yleinen tekoäly on vain muutaman vuoden päässä
Singulariteetin ennustamisella on pitkät perinteet. Vuonna 1965 brittiläinen tilastotieteilijä I. J. Good loi ajatuksen huippuälykkäästä tietokoneesta, joka kehittää ja rakentaa entistä älykkäämmän version itsestään. Tämä kierre johtaisi ”älykkyyden räjähdykseen” eli singulariteettiin.
– On enemmän kuin todennäköistä, että ultraälykäs kone rakennetaan 1900-luvun aikana ja, että se tulee olemaan viimeinen keksintö, joka ihmisen täytyy tehdä, Good kirjoitti artikkelissaan.
Goodin ennuste ei ole vielä toteutunut, mutta yleinen konsensus tekoälytutkijoiden keskuudessa on, että nyt ollaan lähellä. Esimerkiksi tulevaisuudentutkija ja Googlen tekoälyguru Raymond Kurzweil on ennustanut tekoälyn saavuttavan ihmistasoisen älykkyyden tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Gawdat katsoo, että matka niin kutsuttuun yleiseen tekoälyyn on tätäkin lyhyempi. Hän arvio, että yleinen tekoäly on totta jo vuonna 2027.
– Ja minä olen melko konservatiivinen tämän olettamuksen kanssa, hän toteaa.
Gawdatin mukaan yleinen tekoäly ei synny yhden yrityksen tai järjestelmän toimesta. Sen sijaan se syntyy, kun eri tekoälyjärjestelmät yhdistyvät toisiinsa ja alkavat auttavat toisiaan.
– Itseajavat autot voivat esimerkiksi haluta käyttää katujen varressa olevia kameravalvontajärjestelmiä. Ja kun nämä useat älykkyydet liittyvät toisiinsa, ne laajentavat älykkyytensä yleiseksi tekoälyksi, Gawdat antaa esimerkin.
Singulariteettiin pitää valmistautua
Tapahtui singulariteetti milloin tahansa, siihen pitää valmistautua, Gawdat painottaa.
– Jos sanoisin sinulle, että avaruusaluksen tulevan kohti Maata ja tämän muuttavan kaiken, kysyisitkö minulta, että tuleeko se vuonna 2025 vai 2035?
Tekoälyn kehitys on yllättänyt ihmiset useaan otteeseen, eikä Gawdat usko tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa. Tämän takia niin hallitusten, yritysten kuin yksilöiden on valmistauduttava kohtaamaan tekoälyn mukanaan tuomat haasteet.
Gawdatin mukaan tekoälyn sääntely ei ole mahdollista, koska sen nopea kehitys pakenee kaikkia määritelmiä. Tämän vuoksi hallitusten on ennemminkin keskityttävä pehmentämään iskuja, joita uusi teknologia aiheuttaa esimerkiksi työmarkkinoille. Hän nostaa yhdeksi esimerkiksi perustulon, joka on kasvattanut suosiotaan Piilaakson teknologiavaikuttajien keskuudessa.
Vaikka tekoälyn sääntely on vaikeaa, joitakin rajoituksia sen kehittämisellä pitää olla. Nämä rajoitukset voitaisiin hänen mukaansa kirjata ydinsulkusopimuksen kaltaisiin valtioiden välisiin sopimuksiin.
Yritysten puolestaan pitäisi voitontavoittelu lisäksi huomioida laajemmat yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat, kun ne ottavat tekoälyjärjestelmiä käyttöön.
– Valitettavasti elämme kapitalistisessa yhteiskunnassa, missä olemme luoneet vangin dilemman, Gawdat huokaa viitaten peliteorian malliin, jossa epäluottamus horjuttaa yhteistä etua.
Tekoälyn vaaroista huolimatta yhtiöt käyvät kilpajuoksua, koska kukaan ei halua jäädä muista jälkeen. Jos Kiina kehittää tehokkaan tekoälyn, Yhdysvallat häviää ja toisinpäin. Sama pätee Metan ja Googlen kaltaisten teknologiajättien välisessä kisassa.
– Emme voi syyttä heitä. Olemme itse rakentaneet järjestelmän tällaiseksi.
Tässä järjestelmässä me kaikki voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä tekoälyt oppivat ihmisyydestä ja siitä, mikä on oikein tai väärin, Gawdat toteaa.
– Sinulla on todellinen valta vaikuttaa tulevaisuutemme ja ihmiskunnan tulevaisuuteen. Kyse on parhaan puolen näyttämisestä, jotta tekoälyjärjestelmien algoritmit oppivat olemaan eettisempiä. Ainoa tapa opettaa lapsi olemaan mahtava on olla hyvä vanhempi.
Huolestuttaako tekoälyn kehitys, vai herääkö ennemmin uteliaisuus? Voit keskustella aiheesta 1.10. kello 23:een saakka.
